Taloyhtiön tulee varautua ja pitää huolta kiinteistön ja asukkaiden turvallisuudesta muun muassa pelastussuunnitelmin. Mutta miten se tapahtuu?
Sähköpyörien suosio näyttää kiihtyvän entisestään, sillä arvokkaampia pyöriä on vakuutettu tänä vuonna jo 40 prosenttia enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, kertovat Ifin tilastot. Kiinnostus sähköpyöriin näkyy myös kasvavissa vahinkomäärissä. Erityisen korkea piikki on varkausvahingoissa, sillä vuonna 2020 sähköpyöriin kohdistuneet varkaudet lisääntyivät Ifissä 55 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että melkein kaikilla on palovaroitin. Näin kertoo myös Pelastusopiston tekemä kansalaistutkimus ”Suomalaisten pelastusasenteet 2020”. Sen mukaan 96,5 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että kodista löytyy palovaroitin.
Suuri osa kodin tulipaloista syttyy, koska liesi on unohtunut päälle. – Kuuma liesi sytyttää lieden päälle unohtuneet esineet tai jopa pelkästään lieden vieressä olevat esineet, toteaa LähiTapiolan asumisen turvallisuuden palveluista vastaava projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen rakentaja.fi-lehdelle. Liesi on vaaranaiheuttaja myös vanhoissa toimisto- ja liikerakennuksissa.
Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 20 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa vuoden 2020 alusta alkaen. Lisäksi rekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta. Jätehuollon toimijat ja viranomaiset pelkäävät ongelman pahenevan ilman nopeaa reagointia, sillä litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen. Kun verenkierto pysähtyy, aivot jäävät ilman happea ja ihminen menehtyy nopeasti. Ensihoito pääsee nopeimmillaankin tilanteeseen vasta minuuttien kuluttua.
Asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa noin 22 prosenttia viimevuotisesta. Asuntomurtoja on tehty kuluvana vuonna vähiten vuosikymmeneen. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan syitä murtojen määrän laskuun voi hakea muun muassa koronatilanteen takia vähentyneestä matkailusta.
Oman kodin paloturvallisuuden kohentamisessa tärkeintä on hankkia toimivat palovaroittimet ja alkusammutusvälineet. Suomen pelastusalan keskusjärjestö (Spek) suosittelee sijoittamaan varoittimet kaikkiin makuuhuoneisiin ja eteiseen, sillä näin tulee suojattua nukkujat ja reitti ulos. Minimi on yksi varoitin 60 neliömetriä kohden.
Kotitalouksien rottahavaintoja ilmoitettiin Ifiin viime vuonna jopa 150 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koronapandemia hiljensi keskusta-alueet, eikä ravintoloiden ruokajätettä ollut enää tarjolla entiseen tapaan. Rottia houkutti siirtyminen ravinnon perässä asuinalueille ihmisten viettäessä aiempaa enemmän aikaa kotona.
Jos sinulla on erillinen varashälytin tai yhdistettynä esimerkiksi kodinohjaukseesi, muista puhdistaa numeronäyttö säännöllisesti. Ja miksiköhän? Jos varas näkee näytöltä, mitä numeroita käytät, on varkaan helppo päätellä myös koodisi.
Kiinteistöliitto muistuttaa, että sähköisiä kulkuneuvoja tai niiden akkuja saa pääsääntöisesti ladata vain valvotuissa oloissa eli käytännössä asunnon sisätiloissa. Jos lataaminen valvomattomissa oloissa aiheuttaa tulipalon, laitteen lataukseen jättänyt on vastuussa aiheutuneista vahingoista. Jos taloyhtiö päättää sallia lataamisen esimerkiksi pyöräkellarissa, tilassa on oltava toimiva palovaroitin ja mahdollisimman vähän palokuormaa.
Toisinaan hämärät illat herättävät liikkeelle myös hämäräheikit ja siksi syyskauden alussa onkin hyvä käyttää hetki miettien taloyhtiön turvallisuutta. Mitä taloyhtiö voi tehdä turvallisuuden eteen? Entä mitä itse asukkaana kannattaa pitää mielessä?
Hyviä ohjeita puun kaatamiseen löytyy kaupunkien nettisivuilta, ja rakennusvalvontaviranomaiset vastaavat tapauskohtaisiin kysymyksiin. Käytännöt vaihtelevat, joten ne on parasta varmistaa omasta kunnasta. Esimerkiksi maisemakuvallisesti merkittävien puiden kaatoon tarvitaan lupa.