Väestönsuojaa voi ylläpitää omin voimin tai ostopalveluna

taloyhtiön väestönsuojan ylläpito

Taloyhtiön väestönsuojan perusylläpito on hoidettavissa omin avuin tai kiinteistöhuollon tuella. Vaativammissa korjauksissa kannattaa turvautua suojausalan ammattilaisiin.

Kiinteistönomistajan on pidettävä väestönsuoja laitteineen ja välineineen sellaisessa kunnossa, että se pystytään ottamaan käyttöön 72 tunnin eli kolmen vuorokauden sisällä. Näin sanoo pelastuslaki. Käyttöönottopykälä on peruslähtökohta määriteltäessä, mitä palveluja tai toimenpiteitä tarvitaan suojan toimivuuden varmistamiseksi.

Teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta on säädetty tarkemmin sisäministeriön asetuksella. Laitteet tulee huoltaa ja niiden toimintakunto tarkastaa vähintään 10 vuoden välein, ja tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Tiiveyskoe on keskeinen osa tarkastusta.

Artikkeli on tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaamalla Suomen Kiinteistölehden saat lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin. Sinun tarvitsee vain luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.4.2022

Kaupallinen yhteistyö

Safetumin TOP 5 ohjeet taloyhtiön väestönsuojan ylläpitoon

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Suoja antaa turvaa räjähdysvaikutuksilta, sortumilta ja kemiallisilta taisteluaineilta sekä vaaralliselta säteilyltä. Normaalioloissa väestönsuojatiloja käytetään yleensä varastoina, harrastetiloina tai autohalleina.

Safetum

1.8.2018

Kiinteistönpidon käsitteitä

Tältä sivulta löytyvät kootusti kiinteistönpidon keskeisimmät käsitteet. Käsitteiden selitykset pohjautuvat Rakennustiedon julkaisemaan kuntoarviokortistoon, Raklin julkaisemaan Kiinteistöliiketoiminnan sanastoon ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemaan Taloyhtiön talous -kirjaan.   Energiakatselmus Energiakatselmus on asiantuntijoiden ja katselmuksen tilaajaorganisaation yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tuotantoprosessin energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuuksista.

11.3.2015

Kattojen kunto 80-luvulta tähän päivään – Kattoliitto tutkii kermikattojen kestävyyttä

Vuonna 2014 tehdyn kermikatetutkimuksen tulokset on julkaistu. Siinä tutkittiin uudelleen jo vuosina 1994 ja 2004 tutkittuja kattoja sekä kartoitettiin niiden nykykunto. Mukaan otettiin myös joitakin uusia kattoja, jotta vanhojen ja uusien kohteiden vertaaminen keskenään olisi mahdollista.

16.2.2015

Vältä vesivahinko hiihtolomalla

Vuotovahinko on kaikkein yleisin kiinteistöissämme tapahtuva vahinko. Pitkällä historialla sekä vuotovahinkojen määrä että keskihinta on kasvanut merkittävästi. Jopa 70 prosenttia asuntojen ja kiinteistöjen vahingoista johtuu vesivahingoista.