Maadoittamattomien pistorasioiden lisääminen vanhoihin rakennuksiin ei ole enää sallittua ensi vuoden alusta alkaen. Uudisrakennuksiin maadoittamattomia pistorasioita ei ole saanut asentaa enää vuoden 1997 jälkeen.
Määräys perustuu elokuussa julkaistavaan SFS 6000 -sähköturvallisuusstandardin päivitykseen. Suomessa kaikki enintään tuhannen voltin sähköasennukset tulee tehdä kyseisen standardin mukaisesti.
Suurin osa Suomessa käytössä olevista pistorasioista on jo suojamaadoitettuja eli niin sanottuja suko-pistorasioita, joiden sivuilla on metalliset maadoitusosat. Ennen 1990-lukua valmistuneissa kiinteistöissä on kuitenkin yhä käytössä paljon maadoittamattomia pistorasioita.
Ensi vuoden alusta alkaen vanhoihinkaan rakennuksiin ei saa asentaa enää uusia maadoittamattomia pistorasioita, mutta rikkoutuneen pistorasian tilalle saa asentaa entistä vastaavan pistorasian.
– Maadoittamattomat, nollaluokan peruseristetyt sähkölaitteet kannattaa kuitenkin uusia muiden remonttien yhteydessä, sillä ne eivät ole läheskään yhtä turvallisia kuin maadoitetut. Maadoittamattoman sähkölaitteen vikaantuessa voi syntyä sähköiskun vaara, mutta ehjässä laitteessa tätä vaaraa ei ole, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen sanoo. Tiainen toimii standardin ylläpidosta vastaavan Sesko ry:n komitean puheenjohtajana.
Sähköturvallisuusstandardiin lisättiin myös suositus sähköpaloja ehkäisevän valokaarivikasuojan käytöstä esimerkiksi puutaloissa ja nukkumatilojen pistorasioissa. Valokaarivikasuoja lisää paloturvallisuutta tilanteessa, jossa johdinliitos on päässyt jostain syystä löystymään.
Kiinteiden sähköasennusten teko, kuten pistorasioiden vaihtaminen ja asentaminen, on sähköturvallisuuslain mukaan sallittua ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimille toiminnanharjoittajille.
Taloyhtiöiden tilanne on talotekniikan asiantuntija Jorma Kauppisen mielestä vain pahentunut, kun pankkien lainaus peruskorjauksiin on tiukentunut huomattavasti. Kauppinen kirjoittaa Talotekniikka-lehden mielipideosastolla useista epäkohdista. Jos esimerkiksi taloyhtiö sijaitsee lähiössä, pienemmässä kaupungissa tai kunnassa, katsotaan talon vakuusarvo niin pieneksi, että lainaa peruskorjauksiin ei yksinkertaisesti saa riittävästi.
Taloyhtiön sähköjärjestelmä on syytä saneerata, jos se on todettu turvallisuudeltaan puutteelliseksi tai kapasiteetiltaan riittämättömäksi nykypäivän tarpeisiin. Nykypäivänä suomalaisten sähkönkäyttö on huomattavan suurta. Sähköt voidaan päivittää esimerkiksi putkiremontin yhteydessä.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Suomessa arvioidaan olevan jo yli tuhat maalämmöllä lämpiävää asuinkerrostaloa. Yksi näistä on Asunto Oy Espoon Aurinkokaari, jossa vuosittaiset lämmityskulut puolittuivat lämmitysmuodon vaihtamisen jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään