Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii väestönsuojien huollosta ja tarkastuksista vuosittain.
SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa Ylelle, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä.
Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi toteaa puolestaan Ylelle, että Suomen tilannetta on tältä osin luonnehdittu jopa villiksi länneksi.
Kansalaisten olisi hyvä osata toimia erilaisissa häiriötilanteissa: näitä ovat esimerkiksi pitkäkestoiset sähkökatkot, suuret onnettomuudet tai saastunut vesi.
– Toimintavalmius tällaisiin tilanteisiin tulisi olla. Näitä asioita tulisi myös käydä läpi taloyhtiöissä ja työpaikoilla aika ajoin, Savilampi summaa.
Väestönsuojelun erityisasiantuntija Ira Pasi kertoo Ylen artikkelissa, että esitetty suojanhoitajan tehtävä ei suinkaan olisi kenellekään ylivoimainen. Suojanhoitajille tarjottaisiin koulutusta alueellisten pelastusliittojen toimesta eri puolilla maata.
Pasi korostaa, että liiton antamalla koulutuksella taloyhtiö tai kiinteistön omistava yritys voi hyvin itse huolehtia vastuullaan olevan tilan kunnon seurannasta. Halutessaan homman voi myös ulkoistaa esimerkiksi alan yritysten hoidettavaksi.
Ira Pasin mukaan yleisimmät väestönsuojissa esiintyneet puutteet ovat olleet tiivisteiden hapertuminen ja ilmanvaihtoventtiilien heikentynyt kunto.
– Tarvikkeetkin ovat saattaneet vanhentua. Esimerkiksi joditabletit ja paristot pitäisi muistaa uusia aika ajoin. Sen sijaan väestönsuojien rakenteet, kuten betoni ja teräs, kestävät yleisesti ottaen ajan hammasta hyvin.
Vuosihuollossa tulisi tarkistaa erityisesti tiivisteiden kunto, oven toiminta ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä venttiilit. Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas olisi niin ikään hyvä tulostaa kaikkien luettavaksi.
Suomen väestönsuojista peräti 85 prosenttia on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen. Kaupungeissa on myös yleisiä väestönsuojia.
Väestönsuojat antavat pääasiassa turvaa räjähdys-, sirpale- ja painevaikutuksia vastaan. Uudemmat väestönsuojat suojaavat hyvin myös myrkyllisiltä taistelukaasuilta ja säteilyltä.
Energiaa säästäessä on tärkeää muistaa turvallisuus. Huolimattomuus ja luovat ratkaisut voivat johtaa onnettomuuksiin. Kotona kannattaa tarkistaa palovaroittimen toimivuus ja tehdä turvallisuuskävely perheen tai asuinkumppanien kanssa.
Palavaa litiumioniakkua ei voi sammuttaa käsisammuttimella. Sammutin kuitenkin estää paloa leviämästä ympäristöön. Akkupalotilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon, mutta samalla tulee varoa palavasta akusta syntyviä myrkyllisiä kaasuja.
Taloyhtiöiden tietojärjestelmäongelmat ovat hidastaneet osakeluetteloiden siirtoa huoneistotietorekisteriin. Vasta pieni osa taloyhtiöistä on tehnyt siirron. Ennen vuotta 2019 valmistuneiden asunto-osakeyhtiöiden tiedot täytyy siirtää järjestelmään tämän vuoden loppuun mennessä.
Kerrostalojen huoneisto-ovet eivät ole ikuisia. Kun ovi muuttuu salmiakin muotoiseksi ja päivä alkaa paistaa sen raoista, on aika vaihtaa ovi uuteen. Ovien uusiminen kannattaa erityisesti paloturvallisuuden ja äänieristyksen takia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään