Toiminnantarkastus alkaa juurtua taloyhtiöihin

Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä 2010 lakia muutettiin myös taloyhtiöiden toiminnan ja tilien tarkastamisen osalta. Toiminnantarkastus korvasi aiemman osakkaiden tekemän tilintarkastuksen eli ns. maallikkotilintarkastuksen. Kiinteistöliiton toteuttaman seurantaselvityksen mukaan toiminnantarkastus alkaa juurtua taloyhtiöiden arkeen.

Runsaat 1500 taloyhtiöiden vastuuhenkilöä otti kantaa Kiinteistöliiton sähköpostikyselyyn touko-kesäkuussa. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa: edellisen kerran asiaa selvitettiin vuodenvaihteessa 2012-2013.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että toiminnantarkastuksen asema on hiljalleen vahvistumassa taloyhtiöissä. Joka toisessa vastanneista taloyhtiöistä on toiminnantarkastaja. Kolmasosalla vastanneista yhtiöistä oli ainoastaan toiminnantarkastaja, eikä lainkaan tilintarkastajaa. Pelkästään toiminnantarkastajaa käyttivät alle 10 huoneiston yhtiöissä 60 % ja alle 30 huoneiston yhtiössäkin noin 50% vastaajista.

Kolmen vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna vastaajat kokevat aiempaa yleisemmin (61 %) toiminnantarkastuksen yhtiössään hyödylliseksi. Pienissä yhtiöissä kokemus on vielä tätä vahvempi. Haasteena on edelleen se, että osakkaista edelleen vain 38% koki toiminnantarkastuksen hyödylliseksi. Hallitusten jäsenet sekä isännöitsijät kokivat siis tarkastuksen hyödyllisemmäksi kuin ne, jotka eivät aktiivisesti ole mukana taloyhtiön hallinnossa.

Toiminnantarkastajien tiedonsaantioikeus on toiminut kaikkien vastaajien mukaan varsin hyvin: 71 % vastaajista katsoo tämän toimineen joko hyvin tai erittäin hyvin. Toiminnantarkastajavastaajissa on kuitenkin kolmen vuoden takaiseen verrattuna enemmän (11 % vs. 3 %) niitä, jotka ilmoittivat tiedonsaantioikeuden toimineen huonosti tai erittäin huonosti.

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus tuntuvat kyselyn mukaan istuvan verrattain hyvin yhteen taloyhtiöiden hallinnossa. Kahdessa kolmasosassa vastaajayhtiöitä on tilintarkastaja ja runsaassa viidesosassa sekä toiminnan- että tilintarkastaja(t). Yhtiöiden edustajilla on kuitenkin vahvoja näkemyksiä sekä toiminnantarkastuksen että tilintarkastuksen puolesta, mikä käy ilmi kyselyn avoimissa vastauksissa.

Palkkioissa paljon vaihtelua

Kaikista toiminnantarkastajia käyttäneistä yhtiöistä hieman alle kolmannes ilmoittaa maksavansa toiminnantarkastajalleen palkkion. Yhtiöissä, joissa on ainoastaan toiminnantarkastaja, palkkiota ilmoitti maksavansa puolet yhtiöistä. Kahdella kolmasosalla toiminnantarkastajan palkkio on asettunut alle 200 euroon, ja miltei 90 prosentilla alle 300 euroon. Vertailukohtana on tilintarkastajien palkkio, joiden suurin painopiste on välillä 300 – 800 euroa. Suuremmissa yhtiöissä palkkiot ovat yleensä pieniä yhtiöitä korkeampia.

Toiminnantarkastajien oman arvion mukaan asunto-osakeyhtiölain tuntemuksessa on eniten parantamisen varaa

Toiminnantarkastajina toimivilta kysyttiin myös tarkastuksen kannalta oleellisten osa-alueiden hallinnasta. Parhaiten tarkastajat katsoivat hallitsevansa toimintakertomuksen ja toiminnantarkastuskertomuksen. Sen sijaan asunto-osakeyhtiölain sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen kohdalla arviot olivat muita osa-alueita varovaisemmat.

– Koulutusta ja toiminnantarkastuksen hyvien käytäntöjen esilletuontia pidettiin kyselyn palautteessa erittäin tärkeänä. Kannustankin tutustumaan myös Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten koulutustarjontaan – sieltä voi löytyä hyödyllisiä koulutuksia myös toiminnantarkastajille, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

syystalkoissa

20.9.2022

Tee ainakin nämä asiat taloyhtiön syystalkoissa

Syystalkoissa haravointi saa jäädä vähemmälle, sillä lehdet tekevät hyvää maaperälle. Talveen voi sen sijaan valmistautua suojaamalla kasvit verkoilla ja aurauskepeillä. Syksy on myös hyvää istutusaikaa.

28.11.2022

Kaupallinen yhteistyö

Radonia poistavat korjaustyöt parantavat myös sisäilmaa

Sisäilmassa voi esiintyä hajuton, mauton ja näkymätön vaara: radioaktiivinen radon, joka aiheuttaa keuhkosyöpää. Radonia on mahdollista vähentää korjaamalla rakenteita. Samalla parantuu sisäilma.

Raksystems

25.3.2022

Hiipivä korroosio rapauttaa betonijulkisivuja

Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä.

16.2.2022

Kaupallinen yhteistyö

Mitä taloyhtiön korjaushankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa tapahtuu?

Korjaushankkeen toteutussuunnitteluvaihe alkaa heti, kun taloyhtiö on hyväksynyt hankesuunnitelman. Vaihe alkaa suunnittelijoiden valinnalla ja päättyy konkreettisiin suunnitelmiin. Mitä muuta vaiheeseen kuuluu?

Raksystems

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti