Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä 2010 lakia muutettiin myös taloyhtiöiden toiminnan ja tilien tarkastamisen osalta. Toiminnantarkastus korvasi aiemman osakkaiden tekemän tilintarkastuksen eli ns. maallikkotilintarkastuksen. Kiinteistöliiton toteuttaman seurantaselvityksen mukaan toiminnantarkastus alkaa juurtua taloyhtiöiden arkeen.
Runsaat 1500 taloyhtiöiden vastuuhenkilöä otti kantaa Kiinteistöliiton sähköpostikyselyyn touko-kesäkuussa. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa: edellisen kerran asiaa selvitettiin vuodenvaihteessa 2012-2013.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että toiminnantarkastuksen asema on hiljalleen vahvistumassa taloyhtiöissä. Joka toisessa vastanneista taloyhtiöistä on toiminnantarkastaja. Kolmasosalla vastanneista yhtiöistä oli ainoastaan toiminnantarkastaja, eikä lainkaan tilintarkastajaa. Pelkästään toiminnantarkastajaa käyttivät alle 10 huoneiston yhtiöissä 60 % ja alle 30 huoneiston yhtiössäkin noin 50% vastaajista.
Kolmen vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna vastaajat kokevat aiempaa yleisemmin (61 %) toiminnantarkastuksen yhtiössään hyödylliseksi. Pienissä yhtiöissä kokemus on vielä tätä vahvempi. Haasteena on edelleen se, että osakkaista edelleen vain 38% koki toiminnantarkastuksen hyödylliseksi. Hallitusten jäsenet sekä isännöitsijät kokivat siis tarkastuksen hyödyllisemmäksi kuin ne, jotka eivät aktiivisesti ole mukana taloyhtiön hallinnossa.
Toiminnantarkastajien tiedonsaantioikeus on toiminut kaikkien vastaajien mukaan varsin hyvin: 71 % vastaajista katsoo tämän toimineen joko hyvin tai erittäin hyvin. Toiminnantarkastajavastaajissa on kuitenkin kolmen vuoden takaiseen verrattuna enemmän (11 % vs. 3 %) niitä, jotka ilmoittivat tiedonsaantioikeuden toimineen huonosti tai erittäin huonosti.
Toiminnantarkastus ja tilintarkastus tuntuvat kyselyn mukaan istuvan verrattain hyvin yhteen taloyhtiöiden hallinnossa. Kahdessa kolmasosassa vastaajayhtiöitä on tilintarkastaja ja runsaassa viidesosassa sekä toiminnan- että tilintarkastaja(t). Yhtiöiden edustajilla on kuitenkin vahvoja näkemyksiä sekä toiminnantarkastuksen että tilintarkastuksen puolesta, mikä käy ilmi kyselyn avoimissa vastauksissa.
Kaikista toiminnantarkastajia käyttäneistä yhtiöistä hieman alle kolmannes ilmoittaa maksavansa toiminnantarkastajalleen palkkion. Yhtiöissä, joissa on ainoastaan toiminnantarkastaja, palkkiota ilmoitti maksavansa puolet yhtiöistä. Kahdella kolmasosalla toiminnantarkastajan palkkio on asettunut alle 200 euroon, ja miltei 90 prosentilla alle 300 euroon. Vertailukohtana on tilintarkastajien palkkio, joiden suurin painopiste on välillä 300 – 800 euroa. Suuremmissa yhtiöissä palkkiot ovat yleensä pieniä yhtiöitä korkeampia.
Toiminnantarkastajina toimivilta kysyttiin myös tarkastuksen kannalta oleellisten osa-alueiden hallinnasta. Parhaiten tarkastajat katsoivat hallitsevansa toimintakertomuksen ja toiminnantarkastuskertomuksen. Sen sijaan asunto-osakeyhtiölain sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen kohdalla arviot olivat muita osa-alueita varovaisemmat.
– Koulutusta ja toiminnantarkastuksen hyvien käytäntöjen esilletuontia pidettiin kyselyn palautteessa erittäin tärkeänä. Kannustankin tutustumaan myös Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten koulutustarjontaan – sieltä voi löytyä hyödyllisiä koulutuksia myös toiminnantarkastajille, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kehottaa.
Suurin osa taloyhtiöistä pitää tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta hyödyllisenä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Toiminnantarkastukseen ollaan vielä tyytyväisempiä kuin tilintarkastukseen. Yli puolet taloyhtiöistä maksaa toiminnantarkastajille palkkiota.
Taloyhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Tehtävään ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään