Taloyhtiö ei aina tarvitse tilintarkastajaa – milloin valitaan toiminnantarkastaja?

Kevään yhtiökokouksissa on tarjolla monia tehtäviä yhteisestä omaisuudesta huolehtimiseksi. Yksi näistä on toiminnantarkastaja.

Taloyhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa.

Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.

Tarkastustoiminta luo turvaa yhtiölle ja sen hallinnossa toimiville.

– Toiminnantarkastuksen tarkoitus ei ole arvostella hallituksen toimintaa vaan ainoastaan varmistua, että asiat menevät oikein. Hallinnossa toimiva eli esimerkiksi hallituksen jäsen ei voi toimia toiminnantarkastajana, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Ei erityisiä kelpoisuusvaatimuksia

Toiminnantarkastajaksi voi ryhtyä kuka tahansa yhtiökokouksen hyväksymä henkilö, eikä tehtävä vaadi mitään tiettyä koulutusta tai ammatillista osaamista. Toki henkilöllä on tärkeää olla kiinnostusta ja riittävää huolellisuutta taloyhtiön asioihin perehtymiseen.

Suurin osa taloyhtiöistä maksaa toiminnantarkastajalleen 100–200 euron palkkion, selviää liiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Toiminnantarkastajista hiukan yli puolet saa tehtävästä palkkion, ja loput toimivat talkooperiaatteella. Viime vuonna tehdystä kyselystä selviää myös, että 74 prosenttia vastaajista piti toiminnantarkastusta hyödyllisenä.

– Toiminnantarkastus on ensisijaisesti tarkoitettu palvelemaan taloyhtiön osakkaiden tiedontarpeita sekä lisäämään luottamusta ja avoimuutta taloyhtiön hallintoon ja toimintaan, Järvinen sanoo.