Taloustaito-lehti pyysi tarjoukset velattomille kerrostaloyhtiöille, jotka tekevät 500 000 euron peruskorjausremontin. Taloyhtiö hakee remonttilainaa 300 000 euroa. Omarahoitusosuus on 200 000 euroa.
Suomessa on menossa iso taloyhtiöremonttibuumi, sillä 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu asuntokanta tarvitsee isoja korjauksia. Danske Bankin taloyhtiölainoista vastaava johtaja Ville Roihu sanoo Talouselämä-lehdessä, että taloyhtiöiden kannattaa remontteja suunnitellessaan huomioida energiatehokkuuden parantaminen. EU:ssa on jo suunnitteilla tähän liittyvää sääntelyä.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin. Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle. – Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä.
Taloyhtiö, jossa on paljon sijoitusasuntoja voi huomata korjauslainaa kilpailuttaessaan, että tarjouksia tulee vain harvoilta rahoittajilta. Tilanne johtuu siitä, että pankit suhtautuvat luottavaisemmin taloyhtiöön, jossa omistuspohja on hyvin hajautunut eikä keskittynyt harvojen käsiin. Kun taloyhtiön ottaa velkaa, on jokainen osakas yhteisesti vastuussa lainan takaisinmaksusta, vaikka olisi maksanut jo oman osuutensa pois.
Putket vuotavat ja julkisivu rapistuu, mutta remonttilainan saaminen pankilta ei ole enää itsestäänselvyys. Kielteinen lainapäätös voi tulla osakkaille yllätyksenä. 1960-luvulla rakennetussa tamperelaisessa kerrostalossa alkoi tänä vuonna julkisivuremontti.
Valtaosa suomalaisista hyväksyy taantuvien alueiden tukemisen, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) on samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan on oikein, että Suomen sisäisiä kehityseroja tasataan valtion toimenpitein ja verovaroilla. Vain kuudesosa (17 %) on eri mieltä.
Suomen suurimmista kaupungeista löytyy laajoja alueita, joissa asuntojen arvo ei riitä vakuudeksi taloyhtiön remonttilainalle. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa on 51 postinumeroaluetta, joilla asuntojen neliömetrin keskihinta jää alle 2 000 euron rajan, kertoo Yle. Asuntorahoittaja Hypon laskelmien mukaan 2 000 euron hinta on tällä hetkellä ratkaiseva kynnys, kun taloyhtiö hakee lainaa suuremmalle remontille.
Jos asunnon haluaa säilyttää muunakin kuin lahoavana mummonmökkinä, täytyy sitä remontoida elinkaarensa aikana useampaankin kertaan. Remonttia varten voi ottaa lisää asuntolainaa tai kulutusluottoa, joka on joko vakuudetonta tai vakuudellista. Tyypillisesti lainaa kysytään vain omasta pankista ja korkeintaan parista muusta, mutta tällä tavalla ei aina saa edullisinta lainavaihtoehtoa.