Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Kaukolämmön hintakehitys vaihtelee nyt suuresti kaupunkien välillä. Suurimmat korotuspaineet tulevat niihin energiayhtiöihin, jotka käyttävät öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai turvetta. − Taloyhtiön budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarve, joka lasketaan pitkän ajan keskiarvosta.
Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020, kertoo Suomen Pankki. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd.
Kotitalousvähennystä voi saada omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa ja vanhempien tai isovanhempien kodissa suoritetusta työstä, oli kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ulkopuolisella firmalla teetetyt remonttityöt sisällä ja ulkona. Myös piha-alueen ja puutarhan hoito sekä lumenluonti kelpaavat kotitalousvähennyksiin.
Vuokratonttien kasvaneelle kysynnälle on useita syitä. Päällimmäisenä se, että rakennusliikkeet haluavat sijoittaa pääomansa mieluummin rakentamiseen kuin tonttien ostoon. Tonttirahastot toimivat samoin kuin kaupungit ja seurakunnat vuokratessaan omistamiaan tontteja.
Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen tutkivat vuonna 2013 tehtyä korotusta asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroon. Verokanta nousi tuolloin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin ja veropohja laajeni. Verrokkiryhmänä olivat omakotiasujat, joiden maksama varainsiirtovero ei muuttunut.
Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.
Kauppalehti kertoo artikkelissaan Kelan maksaneen viime vuonna asumistukea omistusasunnossa asuville runsaat 40,5 miljoonaa euroa. Summa on ollut kasvussa, koska omistusasujien asumistukia maksettiin vuonna 2019 vajaat 38,6 miljoonaa euroa. Kelan mukaan 17 112 omistusasunnossa asuvaa ruokakuntaa sai asumistukea vuonna 2020.
Kuluva vuosi on ollut asuntomarkkinoilla monin tavoin vilkas, ja erityisesti kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen kysyntä on ollut kovaa. Kolmannella vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli 5,6 prosenttia ja muualla Suomessa 2,5 prosenttia.
Taloyhtiökupla on täällä taas ja tässä kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa syvennytään taloyhtiön talouteen. Jaksossa pohditaan mm. sitä, voiko yllättävä vahinko kaataa taloyhtiön talouden?
Tarjoukset perustuvat pääkaupunkiseudulla asuntolainoja tarjoavien pankkien luottokriteerien mukaisella vakuusarvostuksella ja maksukykyarvioinnilla tehtyihin laskelmiin. Korot on laskettu 1.9.2021 tilanteen mukaan. Todellinen kokonaiskorko sisältää marginaalin, viitekoron, nostopalkkiot ja hoitokulut laina-ajalle jaksotettuna.
Kaikista kiinteistöveron maksajista 92,5 prosenttia on henkilöitä ja kuolinpesiä. Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osuus on viidennes ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden 15 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja niiden liikelaitosten, seurakuntien ja muiden välille.
Sijoitusasuntolainojen kysyntä OP Ryhmässä on kasvanut tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2012 osuuspankeista haettiin tammi-lokakuussa vajaat 4 800 sijoitusasuntolainaa, tänä vuonna vastaavana aikana lainoja on haettu noin 14 600 kappaletta. Hakemusten määrä on siis kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.