Danske Bank: Taloyhtiöiden konkurssit tulevat lisääntymään

Suomessa on menossa iso taloyhtiöremonttibuumi, sillä 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu asuntokanta tarvitsee isoja korjauksia.

Danske Bankin taloyhtiölainoista vastaava johtaja Ville Roihu sanoo Talouselämä-lehdessä, että taloyhtiöiden kannattaa remontteja suunnitellessaan huomioida energiatehokkuuden parantaminen. EU:ssa on jo suunnitteilla tähän liittyvää sääntelyä.

− Pankkeja ja vakuutusalaa tullaan ohjaamaan siihen, että lainoitettavissa taloyhtiöissä pitää olla energia-asiat kunnossa, Roihu sanoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön energiaratkaisut voivat vaikuttaa lainan saantiin, lainan hintaan sekä vakuutusmaksujen suuruuteen.

Roihu muistuttaa, että pankkien rahoituspäätösten ohjaus lisääntyy muun muassa EU:n taksonomian myötä.

− Pankeilla pitää todennäköisesti tulevaisuudessa olla tietty määrä vastuulliskriteerit täyttävää lainoitusta, Roihu arvelee.

Joissakin taloissa ei voi kohta enää asua

Osalla taloyhtiöistä on vaikeuksia saada remonttilainaa. Syynä on finanssikriisin jälkeen kiihtynyt asuntojen alueellinen hintakehityksen eriytyminen, minkä johdosta osassa taloyhtiöistä voi remonttien hinta olla liian korkea suhteessa asuntojen arvoon.

− Pidän nyrkkisääntönä sitä, että jos luototus remontissa alkaa mennä yli 50 prosentin asunnon arvosta, pankilla herää lisää kysymyksiä, Roihu paljastaa.

Hän viittaa valtiovarainministeriön kaavailuihin, joissa ehdotuksiin, joissa taloyhtiölainojen luototusasteelle asetetaan mahdollisesti rajoituksia ja uusia ehtoja.

Jos taloyhtiön käypä arvo suhteessa korjausvelkaan on sellainen, ettei se saa mistään lainaa, voi taloyhtiö hakeutua konkurssiin. Viime vuonna asuntoyhtiöiden konkursseja laitettiin vireille seitsemän.

− Veikkaan, että 2020-luvulla taloyhtiöiden konkursseista keskustellaan enemmän. Mitä tehdään niille taloyhtiöille, jotka eivät saa mistään rahoitusta? Jossain vaiheessa ne menevät sellaiseen kuntoon, ettei niissä voi enää asua, Roihu muistuttaa.

Kyse ei ole pelkästään muuttotappiopaikkakuntien ongelmasta

− Meillä on tapauksia myös pääkaupunkiseudulla, missä rahoitusta ei olla saatu. Tilannetta pahentaa se, että remontteja on lykätty ja ne tulevat kaikki kerralla, Roihu sanoo.

Hän muistuttaa, että taloyhtiön velkaisuusaste lasketaan velan suhteessa käypään arvoon. Vanhassa taloyhtiössä se on eri asia kuin yksittäisen taloyhtiön asunnon arvo.

− Ihmiset luulevat, että pankki voi myydä asunnot, jos yhtiö ei maksa lainojaan. Emme me voi myydä asuntoja. Pankki voi realisoida vain koko talon kerrallaan. Meille pantataan kiinteistö ja siinä olevat rakennukset, meille ei pantata niitä osakkeita, Roihu kertoo Talouselämä-lehdelle.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.11.2022

Taloyhtiöiden hallitukset: Väestönsuojat hyvässä kunnossa

Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

18.10.2022

Danske Bank: Suomalaisnuoret haaveilevat yhä omistusasunnosta

Suomalaisnuorten haave omistusasunnosta ei ole kaatunut vaikeina aikoina, vaan päinvastoin voimistunut. Suurin osa alle 30-vuotiaista aikoo ostaa omistusasunnon tulevaisuudessa. Asunto on nuorille sekä koti että sijoitus.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti