Suomessa on menossa iso taloyhtiöremonttibuumi, sillä 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu asuntokanta tarvitsee isoja korjauksia.
Danske Bankin taloyhtiölainoista vastaava johtaja Ville Roihu sanoo Talouselämä-lehdessä, että taloyhtiöiden kannattaa remontteja suunnitellessaan huomioida energiatehokkuuden parantaminen. EU:ssa on jo suunnitteilla tähän liittyvää sääntelyä.
− Pankkeja ja vakuutusalaa tullaan ohjaamaan siihen, että lainoitettavissa taloyhtiöissä pitää olla energia-asiat kunnossa, Roihu sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön energiaratkaisut voivat vaikuttaa lainan saantiin, lainan hintaan sekä vakuutusmaksujen suuruuteen.
Roihu muistuttaa, että pankkien rahoituspäätösten ohjaus lisääntyy muun muassa EU:n taksonomian myötä.
− Pankeilla pitää todennäköisesti tulevaisuudessa olla tietty määrä vastuulliskriteerit täyttävää lainoitusta, Roihu arvelee.
Osalla taloyhtiöistä on vaikeuksia saada remonttilainaa. Syynä on finanssikriisin jälkeen kiihtynyt asuntojen alueellinen hintakehityksen eriytyminen, minkä johdosta osassa taloyhtiöistä voi remonttien hinta olla liian korkea suhteessa asuntojen arvoon.
− Pidän nyrkkisääntönä sitä, että jos luototus remontissa alkaa mennä yli 50 prosentin asunnon arvosta, pankilla herää lisää kysymyksiä, Roihu paljastaa.
Hän viittaa valtiovarainministeriön kaavailuihin, joissa ehdotuksiin, joissa taloyhtiölainojen luototusasteelle asetetaan mahdollisesti rajoituksia ja uusia ehtoja.
Jos taloyhtiön käypä arvo suhteessa korjausvelkaan on sellainen, ettei se saa mistään lainaa, voi taloyhtiö hakeutua konkurssiin. Viime vuonna asuntoyhtiöiden konkursseja laitettiin vireille seitsemän.
− Veikkaan, että 2020-luvulla taloyhtiöiden konkursseista keskustellaan enemmän. Mitä tehdään niille taloyhtiöille, jotka eivät saa mistään rahoitusta? Jossain vaiheessa ne menevät sellaiseen kuntoon, ettei niissä voi enää asua, Roihu muistuttaa.
− Meillä on tapauksia myös pääkaupunkiseudulla, missä rahoitusta ei olla saatu. Tilannetta pahentaa se, että remontteja on lykätty ja ne tulevat kaikki kerralla, Roihu sanoo.
Hän muistuttaa, että taloyhtiön velkaisuusaste lasketaan velan suhteessa käypään arvoon. Vanhassa taloyhtiössä se on eri asia kuin yksittäisen taloyhtiön asunnon arvo.
− Ihmiset luulevat, että pankki voi myydä asunnot, jos yhtiö ei maksa lainojaan. Emme me voi myydä asuntoja. Pankki voi realisoida vain koko talon kerrallaan. Meille pantataan kiinteistö ja siinä olevat rakennukset, meille ei pantata niitä osakkeita, Roihu kertoo Talouselämä-lehdelle.
Yhä useamman taloyhtiön on vaikeampi saada lainaa kuin aiemmin. Järkevä kunnossapitosuunnitelma kuitenkin parantaa lainansaantimahdollisuuksia, sanoo Danske Bankin pankinjohtaja Ville Roihu. Taloyhtiön maksukyky ei enää välttämättä ole sen omissa käsissä.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään