Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Kuluva vuosi on ollut asuntomarkkinoilla monin tavoin vilkas, ja erityisesti kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen kysyntä on ollut kovaa. Kolmannella vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli 5,6 prosenttia ja muualla Suomessa 2,5 prosenttia.
Taloyhtiökupla on täällä taas ja tässä kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa syvennytään taloyhtiön talouteen. Jaksossa pohditaan mm. sitä, voiko yllättävä vahinko kaataa taloyhtiön talouden?
Tarjoukset perustuvat pääkaupunkiseudulla asuntolainoja tarjoavien pankkien luottokriteerien mukaisella vakuusarvostuksella ja maksukykyarvioinnilla tehtyihin laskelmiin. Korot on laskettu 1.9.2021 tilanteen mukaan. Todellinen kokonaiskorko sisältää marginaalin, viitekoron, nostopalkkiot ja hoitokulut laina-ajalle jaksotettuna.
Kaikista kiinteistöveron maksajista 92,5 prosenttia on henkilöitä ja kuolinpesiä. Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osuus on viidennes ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden 15 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja niiden liikelaitosten, seurakuntien ja muiden välille.
Sijoitusasuntolainojen kysyntä OP Ryhmässä on kasvanut tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2012 osuuspankeista haettiin tammi-lokakuussa vajaat 4 800 sijoitusasuntolainaa, tänä vuonna vastaavana aikana lainoja on haettu noin 14 600 kappaletta. Hakemusten määrä on siis kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.
Asumiseen suoraan liittyvät kustannukset ovat jo nyt selkeässä kasvussa. Esimerkiksi sähkön hinnan uskotaan nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Tähän mennessä sähkön hinta on Suomessa ollut vielä kohtuullisen edullista verrattuna esimerkiksi vaikkapa Saksaan tai Englantiin.
Uudiskohteita markkinoidaan näyttävin havainnekuvin hyviltä paikoilta. Hintakin saattaa vastata alueen muuta tarjontaa. Ostohalut nousevat, mutta ennen kaupoille kiirehtimistä kannattaa rauhassa selvittää muutama asia.
Vedenkulutuksen mittaamisen muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa on lain voimaantulon eli 23.11.2020 jälkeen haettu rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. − Näihin kohteisiin on pitänyt asentaa kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on nyt käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Muutos ei edelleenkään koske niitä taloyhtiöitä, […]
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Rakentaja.fi-sivusto kertoo artikkelissaan, kuinka omakotiasuja voi hyödyntää remonttiin valtion tukea, kun öljylämmityksestä siirrytään esimerkiksi maalämpöön tai ilma-vesilämmitykseen. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: joko ELY-keskuksen energia-avustus tai kotitalousvähennys. Molemmilla tukimuodoilla on omat etunsa ja ehtonsa, joiden perusteella hyötyjen vertailua kannattaa tehdä.
Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin. Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle. – Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.