Suurin osa nuorista haaveilee edelleen omistusasunnosta, selviää Danske Bankin kyselystä. Reilu kolmannes ilman omistusasuntoa olevista alle 39-vuotiaista harkitsee ensiasunnon hankkimista. Niistä, jotka eivät harkinneet ostamista, selvä enemmistö haluaisi joskus omistaa asunnon.
– Halu ostaa oma asunto ei ole kyselyn mukaan muuttunut edes koronatilanteen tai Ukrainan sodan myötä, sanoo pankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Tilastokeskuksen syyskuun kuluttajien luottamus -tilaston mukaan alle 30-vuotiaiden asunnon ostoaikeet ovat itse asiassa kasvaneet viimeisten kuukausien aikana, vaikka muissa ikäryhmissä ne ovat laskeneet.
– Ensiasuntoa ostavalle voi avautua nyt uusia mahdollisuuksia asuntomarkkinoilla, koska myytäviä asuntoja on tarjolla paljon ja hintojen nousukehitys on ainakin väliaikaisesti taittunut. Jos oma talous on kunnossa ja asuntolaina mitoitetaan oikein, päätöstä asunnon ostamisesta ei kannata lykätä, Laine-Tolonen sanoo.
Kyselyyn vastanneiden nuorten mukaan yleisimmät syyt asunnonostoon ovat omistusasumisen taloudellinen järkevyys ja se, että se kerryttää varallisuutta.
Noin 60 prosenttia vastanneista ajattelee omistusasuntoa ensisijaisesti kotina ja noin 40 prosenttia sekä kotina että sijoituksena. Mitä suuremman ensiasunnon vastaaja on ostanut, sitä useammin hän ajattelee omistusasuntoa ensisijaisesti kotina.
– Asunnon ohella kannattaa sijoittaa myös muihin omaisuuslajeihin. Esimerkiksi pidempi laina-aika ja pienempi lainaerä voivat mahdollistaa lainanlyhennyksen ohella säästämisen ja sijoittamisen. Tämä tuo taloudellista puskuria ja joustoa ihmisten talouksiin.
Danske Bankin Taloustutkimuksella teettämä Ensiasunnon ostajat 2022 -tutkimus tehtiin kesäkuussa 2022. Kyselyyn vastasi 1 110 iältään 18–39-vuotiasta potentiaalista ensiasunnon ostajaa tai sellaisen hankkinutta.
Yhä useamman taloyhtiön on vaikeampi saada lainaa kuin aiemmin. Järkevä kunnossapitosuunnitelma kuitenkin parantaa lainansaantimahdollisuuksia, sanoo Danske Bankin pankinjohtaja Ville Roihu. Taloyhtiön maksukyky ei enää välttämättä ole sen omissa käsissä.
Vantaan Koivukylässä valmistellaan mittavaa, 250 miljoonan euron ryhmäkorjaushanketta. Hanke toisi 1970-luvun taloyhtiöt tekniseltä käyttöiältään tälle vuosikymmenelle ja nostaisi asuntojen arvoa.
Kiinteistön energialuokalla voi olla vaikutusta asuntolainapäätökseen, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa edullisempiin lainaehtoihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman.
Helmikuun Suomen Kiinteistölehdessä tutustutaan helsinkiläistaloyhtiön autohallin lataushankkeeseen ja sen yhteydessä toteutettuihin paloturvallisuusratkaisuihin. Kerromme myös, mitä vesivahingon jälkeen tapahtuu ja mitä taloyhtiön tulee ottaa huomioon vakuutuksissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään