Suomalaiset kaipaavat uusia innovaatioita helpottamaan kiertotalouteen siirtymistä

Osa suomalaisista toimii jo tänä päivänä tehokkaasti kiertotalouden logiikkaa hyödyntäen, mutta valtaosalle meistä kiertotalous ei ole vielä konkretisoitunut arjen teoiksi ja toimintamalleiksi. Lassila & Tikanojan teettämän tutkimuksen mukaan monet meistä haluaisivat osallistua kiertotalouteen nykyistä enemmän, jos homma tehdään meille helpoksi ja luodaan palveluita, jotka vastaavat todelliseen tarpeeseen.

L&T on yhdessä palvelumuotoilutoimisto Palmun kanssa tutkinut suomalaisten suhtautumista kiertotalouteen ja valmiutta kiertotalouden logiikkaa hyödyntävien palveluiden käyttöön. Suhtautumista kiertotalouden eri osa-alueisiin tutkittiin ensin kahdellatoista syvähaastattelulla, joissa pureuduttiin syvälle motiiveihin ja tarpeisiin.  Tutkimusta laajennettiin verkkokyselyllä, johon vastasi joulukuussa 2015 yhteensä 1000 suomalaista*.

*Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin alle 10 000 asukkaan kunnat.

”Teemme vuosittain kymmeniä tutkimus- ja suunnitteluprojekteja uusiin palveluideoihin ja -konsepteihin liittyen. Esittämämme ajatukset ovat harvoin saaneet näin innostuneen vastaanoton suomalaisten keskuudessa. Kiertotalouspalveluille vaikuttaisi todella olevan imua tänä päivänä”, kertoo palveluanalyytikko Petteri Hertto palvelumuotoilutoimisto Palmusta. Tätä havaintoa tukee myös L&T:n viimeaikaiset kokemukset kuluttajille tarjottavista uusista palveluista.

Kiertotaloudesta puhutaan tänä päivänä paljon yhteiskunnallisena ilmiönä sekä teollisten yritysten resurssitehokkuuden ja ”perinteisen” kierrätyksen näkökulmasta, mutta meille tavallisille suomalaisille termi on vielä jäänyt melko vieraaksi.

”Moni voi kuvitella, että kiertotalous rakentuu politiikan kabineteissa tai asiantuntijaseminaareissa. Loppukädessä kyse on kuitenkin ajattelumallin muutoksesta sekä jokaisen arkisista valinnoista”, sanoo L&T:n kehityspäällikkö Sebastian Aniszewski.

Yksinkertaisimmillaan kiertotalous tarkoittaa kuluttajille sitä, että tavarat pidetään mahdollisimman pitkään käytössä joko korjaamalla niitä tai kierrättämällä ne uusille omistajille tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata toisilta tai vuokrata.

Uudet jakamistalouteen liittyvät palvelut eivät ole vielä käytössä

Nykyisistä kiertotalouden logiikkaa hyödyntävistä palveluista Tori.fi tai Huuto.net ovat vastaajille tutuimpia. 97 % on niistä kuullut ja 72 % käyttänyt. Myös Facebookin kierrätys- ja kirpputoriryhmät ovat viime vuosina nousseet suosituksi, ja niitä on käyttänyt 26 % vastaajista. Sen sijaan kiertotalouden uudet jakamistalouspalvelut, kuten Airbnb ja Uber, eivät ole vastaajilla käytössä. Airbnb:tä on käyttänyt 5 % vastaajista ja Uberia noin 3 %.  66 % vastaajista ei tunne Airbnb:tä ja vastaavasti Uberiä ei tunne 54 %.

Käyttövalmiutta kuitenkin löytyy, sillä 35 % tutkimukseen vastanneista voisi periaatteessa jakaa auton tai remonttitarvikkeiden käytön ja omistuksen muiden kanssa. Joka kolmas sanoo vierastavansa yhteisöllisiä palveluita, eikä koe niiden olevan itseään varten.

Helppous kiertotalouden ehtona

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät koe jätteiden lajittelua erityisen ongelmallisena, vaan eniten haasteita aiheutuu varastotilan puutteesta, varastojen läpikäynnistä ja suurempien käyttöesineiden kierrätyksestä. Tavaraa kertyy kodin kaappeihin ja varastoihin huomaamatta ja ongelma syntyy, kun säilytystila ei enää riitä ja ylimääräinen tavara tekee olon epämukavaksi.

”Suomalaiset suhtautuvat kierrätykseen positiivisesti ja ovat valmiita maksamaan kierrätykseen liittyvistä palveluista, jos ne helpottavat arkea. Kierrätys, ympäristö ja uudelleenmyyntipalvelut ovat suomalaisille tärkeitä, mutta vain murto-osa meistä on valmis näkemään kovasti vaivaa niiden eteen”, sanoo Petteri Hertto.

Helppoilija, Hamstraaja, Hanskaaja ja Varustautuja

Tutkimuksen lopputulemana suomalaiset pystyttiin jakamaan neljään eri profiiliin heidän kiertotalousvalmiuksiensa suhteen. Tärkeimmät profiileja erottavat ulottuvuudet liittyivät suhtautumiseen tavaroiden omistamiseeen ja halukkuuteen nähdä vaivaa kierrätyksen eteen. Lisäksi käyttäytymiseen vaikutti uuden teknologian omaksuminen ja yhteisöllisyys.

Yleisin kiertotalousprofiili suomalaisten keskuudessa on Helppoilija (30 % vastaajista). Hänelle kiertotalous on jäänyt epäselväksi ja vaikeaksi kokonaisuudeksi, mutta kierrätys on tuttua ja sitä on tullut tehtyä, jos joku on siihen ohjannut ja se on tehty helpoksi.

”Helppoilija on periaatteessa valmis kokeilemaan asioita, joita joku toinen suosittelee, mutta turha säätö saa hänet jättämään asian kesken. Hän ei viitsi ryhtyä toimeen tavaroiden kierrättämiseksi, ellei ole pakko”, Petteri Hertto tiivistää.

Seuraavaksi yleisin profiili on Hamstraaja, joita oli 27 % tutkimukseen vastanneista. Hamstraajan kohdalla kiertotalouden ratas pysähtyy, sillä hän ei vapaaehtoisesti heitä mitään pois.

”Hamstraaja säästää pahan päivän varalle ja saattaa olla kiintynyt tavaroihin liittyviin muistoihin. Hän tarvitsee tukea kierrätykseen ja arvostaa selkeitä ja helppokäyttöisiä palveluita, jotka hellävaraisesti auttavat käymään kätköt läpi. Tärkeää on, että hamstratut tavarat menevät ”hyvään kotiin””, Petteri Hertto kertoo.

Hanskaajalle (23 % vastaajista) kiertotalous merkitsee tehokasta tavarasta eroon pääsemistä ja oman vakiintuneen toimintamallin toteuttamista järkevästi. Hanskaaja on järjestelmällinen kierrättäjä, jota ylimääräinen tavara ahdistaa.

”Hanskaaja toimii jo pitkälti kiertotalouden ehdoilla ja käyttää aktiivisesti olemassaolevia palveluita, kuten nettikirpputoreja. Hän on kiertotalouden edelläkävijä, joka on valmis näkemään myös vaivaa päästäkseen tarpeettomista tavaroista eroon tehokkaasti”, Hertto sanoo.

Sitten on vielä omavarainen Varustautuja (20 % vastaajista), jolle kiertotalous merkitsee rakennusjätteiden kuskaamista omalla peräkärryllä kaatopaikalle. Hän on rakentanut itse talonsa, tai ainakin mökin ja terassin. Ratkaisukeskeinen välineurheilija varautuu kotitaloutensa ylläpitoon esim. lehtipuhaltimella, painepesurilla ja elektroniikkatyökalusarjalla.

”Varustautuja ei tunne tavara-ahdistusta, vaan kartuttaa ilolla varastoaan. Hän on itse aktiivinen eikä halua maksaa neuvoista tai ”elämän helpottamisesta”, Petteri Hertto toteaa.

Kimppanouto – uusi yhteisöllinen tapa hankkiutua eroon tavarasta

L&T hyödyntää tutkimuksen löydöksiä uusien kiertotalouspalveluiden kehittämisessä. Kehitystyöhön otetaan jo alkuvaiheessa mukaan monipuolisesti eri sidosryhmien edustajia.

”Olemme testanneet yhteiskehittämisen mallia jo startup-yritysten kanssa ja tuomme alkuvuodesta pilottikäyttöön ns. Kimppanouto-palvelun loppuunkäytettyjen huonekalujen, kodinkoneiden ja muiden tuotteiden vaivattomaan kierrätykseen”, kertoo L&T:n digimentalisti Ville Simola.

Palvelu perustuu yhteisömalliin, jossa käyttäjät voivat kerätä lähialueella asuvia kavereita mukaan kimppaan ja saada sitä kautta omaa noutohintaa alemmas. Pilotti on käynnissä 19.1.2016-31.3.2016  Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Järvenpään, Tuusulan ja Keravan alueella. Palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla ja löytyy osoitteesta www.kimppanouto.fi

Taustaa:

• Kiertotaloudessa jätettä ei synny enää lainkaan ja materiaalien kierrätettävyys otetaan huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Jätteen poltto tai kaatopaikalle vienti ovat viimeisiä keinoja sen käsittelylle.
• Kiertotaloudessa fyysiset, omistetut tuotteet korvautuvat erilaisilla palveluilla, kuten esimerkiksi vuokraamisella ja lainaamisella.
• Euroopan Komissio ennakoi, että kiertotalouden avulla eurooppalaiset yritykset pystyvät saavuttamaan merkittäviä säästöjä ja luomaan yli puoli miljoonaa uutta työpaikkaa vähentäen samalla merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. (1)
• Sitran arvion mukaan Suomessa kiertotalouden vuosittaiset taloudelliset hyödyt voisivat olla jopa 2,5 miljardia vuoteen 2030 mennessä. (2)
• Myös Suomen hallitus on valinnut kiertotalouden yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeekseen, jolla tavoitellaan edelläkävijyyttä ja pyritään luomaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. (3)
• Siirtyminen kiertotalouteen on jo kovassa vauhdissa. Yritykset miettivät kiivaasti, kuinka olemassaolevia materiaaleja pystyttäisiin hyödyntämään yhä tehokkaammin ja jätteen synty minimoimaan. Maailmalla erilaiset jakamistalouden palvelut yleistyvät nopeasti ja omistamisen sijasta aletaan yhä enemmän suosia lainaamista ja vuokraamista.

 

(1) http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/index_en.htm

(2) https://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

(3) http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa pienennämme jätemääriä ja pidennämme kiinteistöjen käyttöikää, ohjaamme materiaalit hyötykäyttöön sekä vähennämme raaka-aineiden ja energian käyttöä. Autamme asiakkaitamme keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja säästämään ympäristöä. Yhdessä luomme hyvinvointia ja työpaikkoja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2014 oli 639,7 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 8 000 henkilöä. L&T on listattu Nasdaq Helsingissä.