Remontit-osio käsittelee taloyhtiössä toteutettavia remontteja ja korjaushankkeita.
VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Omakotiliitto ja Rauta- ja sisustustavarakaupan yhdistys RASI ry pitävät kiinni kannastaan – kotitalousvähennyksen tasoa tulee nostaa. Tällä hetkellä kotitaloudet voivat saada enintään 2250 euroa vähennystä kotiin ja loma-asuntoihin ostettavien remonttien työn osuudesta. Omakotiliitto ja RASI toteuttivat syyskuussa 2021 omakotiasujille kyselytutkimuksen selvittääkseen kotitalousvähennyksen käyttöä ja merkitystä.
Uusimaa-lehti: Porvoolaisen asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistossa todettiin viime maaliskuussa kosteusvaurio huoneiston lattiassa sekä rossialapohjassa. Asunnon kohdalla vuosi viemäriputki. Huoneistossa oli havaittu myös ulosteen hajua.
Kiinteistö 2022 -tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 12.-13.1.2022. Julkisivuremonttikilpailun voittaja julkistetaan tapahtuman avajaispäivänä Arena-lavalla kello 15.30–16.00. Tuomaristo on kiinnittänyt arvostelussaan huomiota arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeen päätöksenteko- ja valmisteluvaiheeseen, kustannusten hallittavuuteen ja aikataulussa pysymiseen sekä tiedottamiseen.
Taloyhtiön remontit ovat isoja asioita osakkaille. Jokainen maksaa niistä ja ne vaikuttavat olennaisesti asumiseen. Päätösvaiheessa osakkaiden tulisi osata kuitenkin ajatella myös pidemmän aikavälin vaikutuksia osakkeen arvoon ja myöhempiin kustannuksiin.
Ensimmäinen askel remonttiyrityksen valinnassa on miettiä, millaista remonttia olet tekemässä ja millaisia ammattilaisia tarvitset. Onko työ pieni huoneistoremontti vai taloyhtiön valtava saneeraus? Millaista osaamista yrityksellä täytyy olla?
Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Niissä käyttövesi kulkee yleensä rakenteiden sisään asennetuissa metalliputkissa, joiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Putkiston kestoon vaikuttaa mm.
Mitä tulisi ottaa huomioon, jotta kylpyhuoneremontti olisi hyvä sijoitus tulevaisuuteen ja osakkaat voisivat olla tyytyväisiä uusittuihin kylpyhuoneisiinsa? Saniteettituotteiden Euroopan markkinointijohtaja ja IDO-tuotteita valmistava Geberit pohtii kysymystä tiedotteessaan? Vanhat kerrostalokylpyhuoneet ovat monesti varsin kompakteja, joten toisinaan tiloja laajennetaan putkiremontin yhteydessä.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Asukkaan ja taloyhtiön vastuunjako määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan osakas saa tehdä huoneistossa muutostöitä tai korjauksia, kunhan ne eivät aiheuta vahinkoa tai haittaa yhtiölle ja naapureille. Kun osakas tekee remonttia kunnossa olevassa rakennuksessa ja huoneistossa, ei taloyhtiöllä ole korjausvastuuta.
Rakentaja.fi-sivusto kertoo artikkelissaan, kuinka omakotiasuja voi hyödyntää remonttiin valtion tukea, kun öljylämmityksestä siirrytään esimerkiksi maalämpöön tai ilma-vesilämmitykseen. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: joko ELY-keskuksen energia-avustus tai kotitalousvähennys. Molemmilla tukimuodoilla on omat etunsa ja ehtonsa, joiden perusteella hyötyjen vertailua kannattaa tehdä.