Asiantuntija: Taloyhtiöiden peruskorjaukset ovat kriisissä

Taloyhtiöiden tilanne on talotekniikan asiantuntija Jorma Kauppisen mielestä vain pahentunut, kun pankkien lainaus peruskorjauksiin on tiukentunut huomattavasti.

Kauppinen kirjoittaa Talotekniikka-lehden mielipideosastolla useista epäkohdista. Jos esimerkiksi taloyhtiö sijaitsee lähiössä, pienemmässä kaupungissa tai kunnassa, katsotaan talon vakuusarvo niin pieneksi, että lainaa peruskorjauksiin ei yksinkertaisesti saa riittävästi.

Peruskorjauksien pohjaksi on tehty kuntotutkimuksia ja hankesuunnitelmia, joissa otetaan kantaa, mitä pitää korjata ja milloin. Hankkeet eivät toteudu, kun kokonaisuudesta päättää pankki. Ollaanko oikealla tiellä? Ei todellakaan. Asiantuntijoiden tekemien selvitysten mukaiset tehtävät ovat oikea tapa tehdä korjaus, ei pankin sanelema.

Energiaremontitkin jäävät tekemättä, jos taloyhtiöt eivät saa rahaa. Jos rahaa saa vain sen verran, että voidaan sukittaa viemärit ja uusia vesijohdot, niin riittääkö tämä yli 50-vuotiaassa taloyhtiössä? Ei riitä. Jää liian paljon korjattavaa, jotta taloyhtiön kuntoa voidaan pitää edes asianmukaisena.

Tekemättä jäävät kaikki energiakorjaukset, märkätilojen ja sähköjen peruskorjaukset, asumisviihtyvyyteen vaikuttavat työt sekä paljon korjattavia asioita, jotka vaikuttavat taloyhtiön arvoon ja haluttavuuteen.

Miten myyt asunnon taloyhtiöstä, jossa suuri osa merkittävistä korjaustarpeista on vielä tekemättä? Miten pääsemme valtiona EU:n asettamiin ja Suomen valtiona päättämiin energiatehokkuusdirektiivien tasoihin, kun nämä toimenpiteet jäävät tekemättä suurelta osalta taloyhtiöitä?

Pohjaa näille ongelmille on luotu jo rakennuksien valmistumisen jälkeen, kun rakennusosia hoitavia ja huoltavia korjauksia on jätetty tekemättä. Liian huonoon kuntoon päästetyt rakennukset vaativat myös rankempia toimia.

Nyt kun korjauksiin on pikkuhiljaa herätty, rahaa ei enää saa tuosta vaan. Valtion taholta on ollut mahdollista saada rahaa energiakorjaushankkeisiin. Sitä on ollut käytössä joka vuosi liian vähän, eikä siitä ole jakaa kaikille.

Mikä avuksi tähän kriisiin Kauppinen kysyy ja vastaa: Jos pankkien antama rahoitus pysyy nihkeänä, niin tilanne vain pahenee. Voisiko valtio ryhtyä takaajaksi loppuosalle lainaa? Silloin saadaan tehtyä tarvittavat korjaukset kerralla ja talojen purkukuntoon meneminen ehkäistyä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.11.2022

Taloyhtiöiden hallitukset: Väestönsuojat hyvässä kunnossa

Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

ryhmäkorjaushanke

16.9.2022

Ryhmävoimaa korjaamiseen, viihtyvyyttä asumiseen

Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

yhteinen jätepiste

13.6.2022

Kaupallinen yhteistyö

Taloyhtiöiden yhteinen jätepiste säästää rahaa ja ympäristöä

Viisi vaasalaista taloyhtiötä rakensi uuden yhteisen jätepisteen entisten erillisten tilalle. Uuden jätepisteen Molok-syväkeräyssäiliöt vaativat tyhjennystä harvemmin, mikä säästää rahaa ja ympäristöä.

Molok

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti