Taloyhtiöiden tilanne on talotekniikan asiantuntija Jorma Kauppisen mielestä vain pahentunut, kun pankkien lainaus peruskorjauksiin on tiukentunut huomattavasti.
Kauppinen kirjoittaa Talotekniikka-lehden mielipideosastolla useista epäkohdista. Jos esimerkiksi taloyhtiö sijaitsee lähiössä, pienemmässä kaupungissa tai kunnassa, katsotaan talon vakuusarvo niin pieneksi, että lainaa peruskorjauksiin ei yksinkertaisesti saa riittävästi.
Peruskorjauksien pohjaksi on tehty kuntotutkimuksia ja hankesuunnitelmia, joissa otetaan kantaa, mitä pitää korjata ja milloin. Hankkeet eivät toteudu, kun kokonaisuudesta päättää pankki. Ollaanko oikealla tiellä? Ei todellakaan. Asiantuntijoiden tekemien selvitysten mukaiset tehtävät ovat oikea tapa tehdä korjaus, ei pankin sanelema.
Energiaremontitkin jäävät tekemättä, jos taloyhtiöt eivät saa rahaa. Jos rahaa saa vain sen verran, että voidaan sukittaa viemärit ja uusia vesijohdot, niin riittääkö tämä yli 50-vuotiaassa taloyhtiössä? Ei riitä. Jää liian paljon korjattavaa, jotta taloyhtiön kuntoa voidaan pitää edes asianmukaisena.
Tekemättä jäävät kaikki energiakorjaukset, märkätilojen ja sähköjen peruskorjaukset, asumisviihtyvyyteen vaikuttavat työt sekä paljon korjattavia asioita, jotka vaikuttavat taloyhtiön arvoon ja haluttavuuteen.
Miten myyt asunnon taloyhtiöstä, jossa suuri osa merkittävistä korjaustarpeista on vielä tekemättä? Miten pääsemme valtiona EU:n asettamiin ja Suomen valtiona päättämiin energiatehokkuusdirektiivien tasoihin, kun nämä toimenpiteet jäävät tekemättä suurelta osalta taloyhtiöitä?
Pohjaa näille ongelmille on luotu jo rakennuksien valmistumisen jälkeen, kun rakennusosia hoitavia ja huoltavia korjauksia on jätetty tekemättä. Liian huonoon kuntoon päästetyt rakennukset vaativat myös rankempia toimia.
Nyt kun korjauksiin on pikkuhiljaa herätty, rahaa ei enää saa tuosta vaan. Valtion taholta on ollut mahdollista saada rahaa energiakorjaushankkeisiin. Sitä on ollut käytössä joka vuosi liian vähän, eikä siitä ole jakaa kaikille.
Mikä avuksi tähän kriisiin Kauppinen kysyy ja vastaa: Jos pankkien antama rahoitus pysyy nihkeänä, niin tilanne vain pahenee. Voisiko valtio ryhtyä takaajaksi loppuosalle lainaa? Silloin saadaan tehtyä tarvittavat korjaukset kerralla ja talojen purkukuntoon meneminen ehkäistyä.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään