Remontit-osio käsittelee taloyhtiössä toteutettavia remontteja ja korjaushankkeita.
Seitsemän taloyhtiön yhteisprojektin hintalappu Turun hepokullassa asettuu 60 miljoonan euron paikkeille. Mukana on kaikkiaan seitsemän taloyhtiötä – ja 26 kerrostaloa – joiden putket, viemärit, sähköt, märkätilat ja datakaapelit sekä julkisivut menevät kaikki uusiksi. Kyseessä on siis melkoisen kokonaisvaltainen asuinalueen peruskorjaus.
Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.
Oikeustieteiden maisteri Markus Talvio kirjoittaa omataloyhtio.fi-sivustoilla erimielisyyksien remontointitarpeista syntyvän tyypillisimmällään silloin, kun kyseessä on pienehkö taloyhtiö, jossa nuoremmat haluaisivat remontoida rakennusta, mutta vanhemmat osakkaat eivät, koska heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lyhentää remontin rahoittamiseksi kaavailtua yhtiölainaosuutta. Lain mukaan yhtiö vastaa taloyhtiön rakennusten kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Äänivaltaa yhtiössä käyttävät luonnollisesti osakkaat […]
Asbesti- ja haitta-ainepurkutyön tilaamisessa, läpiviennissä ja valvonnassa esiintyy usein puutteita. Kohteista ei ole laadittu asiantuntemukseen pohjautuvaa asbesti- ja haitta-ainekartoitusta, jolloin vastaan tulee yllättäviä esiintymiä. Tämä viivästyttää urakkaa.
Asunnon lopullinen hinta nousee usein selvästi kaupantekohetkellä pulitettua summaa korkeammaksi. Vanhan asunnon ostajalle lisälasku voi koitua nopeastikin, kun asuntoa aletaan päivittää nykyajan kuntoon. Myös uudemman asunnon ostajan kannattaa muistaa, että remontit häämöttävät ennemmin tai myöhemmin tulevaisuudessa.
Asunnon kosteusvaurio saa tyypillisesti alkunsa kylpyhuoneesta. Seuraamalla kylpyhuoneiden kuntoa ja tekemällä korjaukset ajallaan taloyhtiö voi ennaltaehkäistä vaurioita ja säästää myös rahaa. Kylpyhuoneiden kunnossapito auttaa lisäksi nostamaan asuntojen ja sen myötä taloyhtiön arvoa.
Liian harvoissa kylpyhuoneissa on tarpeeksi pistorasioita tai sähkövarauksia wc-istuimen yhteydessä. Tilanteen on muututtava, jotta kylpyhuoneet olisivat valmiina tulevaisuuden ratkaisuihin ja toiveisiin. Näin linjaa Euroopan suurin saniteettituotteiden valmistaja Geberit.
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista. Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen.
Suomessa käynnistetyllä tutkimushankkeella halutaan selvittää rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden vaikutusta sisäilman laatuun. Sen tavoitteena on tarjota entistä luotettavampi malli korjaustarpeen riskinarviointiin. Kaksivuotisen hankkeen rahoittavat Työsuojelurahasto, Vahanen Rakennusfysiikka Oy ja Työterveyslaitos.
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.
Koronapandemian puhkeamisella on ollut merkittävä vaikutus rakennusalan markkina- ja kysyntätilanteeseen, joka alkoi heikentyä viime vuoden maaliskuun puolivälissä. Loppuvuodesta tilanne oli vakaampi kesään verrattuna, mutta pandemia vaikutti talotekniikkaurakoitsijoiden toimintaan alkusyksyn pienestä suvantovaiheesta huolimatta. − Vaikka rakennustyömaat pysyivät käynnissä, uusia työmaita ei aloitettu, ja vuoteen sisältyi paljon epävarmuutta.
Ensimmäinen merkki taloyhtiölle urakoivan rakennusliikkeen talousvaikeuksista voi olla, että urakoitsija mahdollisine aliurakoitsijoineen katoaa työmaalta ja työmaa jää heitteille. Tapauksia on useita vuosittain. Jos velkoja hakee urakoitsijaa konkurssiin, urakoitsija ilmoittaa siitä asiakkaalleen.