Ilmastonmuutos haastaa rakentamisen tietotaidon. Viranomaisten ratkaisu on korjaus- ja uudisrakentamissuositusten työstäminen vastaamaan paremmin olosuhteiden muutoksiin.
Asialla on nyt kaksi työryhmää, mutta koko rakennuslain on määrä uudistua vuoden 2022 alusta.
– Ensimmäinen vaihe on laskea ja kirjoittaa uudet reunaehdot, kommentoi ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.
Yksi työryhmä tuottaa uuden suositusohjeiston Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, joka luotsaa maankäyttöä ja rakentamista. Päivitys on viimeistään alkukesän aikana valmis lausuntokierrokselle.
Viistosateen lisääntyminen ja lämpötilan nousu tunnistetaan jo yleisesti. Lisäksi olisi hallittava vesihöyryn diffuusio, joka johtuu osapaineiden erosta rakennuksen eri puolilla. Diffuusiossa vesihöyryä, siis kosteutta, siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään
– Paraikaa on käynnissä hanke uusista kosteusteknisen laskennan reunaehdoista, joiden avulla voidaan arvioida rakenteiden käyttäytymistä muuttuvissa kosteusolosuhteissa, Lehtinen kertoo.
Olemme tottuneet siihen, että lämpimän sisäilman kosteus pyrkii diffuusioon kohti rakenteen uloimpia osia ja että sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa. Tässä näyttäisi olevan tapahtumassa muutos.
Lehtisen mukaan tulee varautua uusiin reunaehtoihin rakennusten kosteuden hallinnassa.
Diffuusio kuuluu rakennustekniikan vaikeimmin maallikoille avautuviin käsitteisiin.
– Kuitenkin olemme tulleet siihen, että kosteusfysikaalisen laskennan hallinta rakennesuunnittelussa on olennaisen osa tulevaisuuden rakentamista. Tuulien mutta myös lumensadannan kehittymistä on jo jonkin aikaa voitu ennakoida tutkimuksen avulla Lehtinen summaa.
Ilmastomuutos haastaa jatkuvasti rakentamisen suosituksia, joiden on pakko päivittyä.
Lämpötilaero yksin ei määrää diffuusion suuntaa, vaan esimerkiksi alapohjarakenteissa kosteus voi diffusoitua kylmemmästä lämpimämpään.
Kosteusvaurioiden kannalta ongelmallisin tilanne tulee, jos rakennuksen sisäpuolelta pääsee vesihöyryä diffuusiolla enemmän rakenteeseen kuin rakenteesta voi poistua.
– Tällöin kylmänä vuodenaikana rakenteeseen voi tiivistyä haitallisessa määrin kosteutta, Lehtinen selvittää.
Tutkimuksessa on luotu ratkaisuja, jotka toimivat viileänä tai kylmänä ajanjaksona. Näin on saatu malli normaalia asumista vastaavan vesihöyryn osapaineiden erosta sisä- ja ulkoilman välillä.
Mittavassa uudistuksessa vuosina 2013–2017 koko rakennusmääräyskokoelma päivitettiin vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksia, vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Rakentamismääräyskokoelmasta tuli ministeriön sähköinen julkaisu ja päivittyvä tietopankki.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asetukset ja suositukset rakenteiden lujuudesta ja vakaudesta, paloturvallisuudesta, käyttöturvallisuudesta ja energiatehokkuudesta ovat alati muutoksessa. Siksi rakentamismääräyskokoelmaa ei kannata enää painaa.
Jo edellisessä uudistusvaiheessa vaatimukset ja suosituksina annettavat ohjeet erotettiin toisistaan. Se helpottaa vaatimusten soveltamisohjeiden päivitystä, kun kaatosateet, rajut viistosateet ja hirmumyrskylukemia hipova tuulet yllättävät joka talvi. Lumikuormien takia rakenteiden lujuus ja vakaus on suurennuslasin alla.
Korjausrakentaminen on uutena kokonaisuutena mukana arvioinnissa.
– Asetukset ottavat huomioon yhteiseurooppalaiset rakentamisen standardit, Lehtinen perustelee.
Päivittyvät vanhat ja kokonaan uudet suositusohjeistot ovat osa uutta säädöspankkia. Uutta ilmastomuutoksen haasteita luottavaa paperia työstää suomalaisen rakentamisen ja rakennusfysiikan tutkimuksen kärki.
Muun muassa professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta on puhunut seikkaperäisten säädösten, eritoten korjaussäädösten puolesta ja esittänyt kovaakin kritiikkiä rakentamisen säädöstöä kohtaan.
– Se, että ilmastonmuutos lisää homeriskiä, on aiemmin jäänyt huomioimatta kosteusmääräyksissä, Vinha kertaa.
Nyt Vinha näkee tilanteessa korjautumisen merkkejä. Hän on mukana Lehtisen reunaehtotyöryhmän kanssa rinnakkaisesti tapahtuvassa suositusohjevalmistelussa.
– Kyse on ympäristöministeriön käynnistämästä rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen tueksi laadittavan lisäohjeen valmistelusta, täsmentää Yli-insinööri Katja Outinen Ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osastolta.
Ohjeen kirjoitus alkoi syksyllä 2018. Siitä vastaa Vahanen Rakennusfysiikka Oy. Työtä ohjaa ohjausryhmä, johon Vinha kuuluu. Ohjeen luonnos lähtee julkiselle lausuntokierrokselle tämän vuoden alkupuoliskolla.
Ongelmat vanhoissa kaupungeissa ovat asemakaavassa ja esimerkiksi viemärimitoituksen riittämättömyydessä. Hetkelliset rajut sateet nostavat hulevesien määrän maksimiin.
Viemäristön pullokaulat voidaan mallintaa. Suositusohjeistot on mahdollista päivittää nykyhetkeen ja jopa tulevaisuuteen. Nyt suunnittelussa olevien kohteiden elinkaari ulottuu ensi vuosisadalle.
Suomessa kosteusrakentaminen on perustunut kylmiin jaksoihin, joita ei tulevaisuudessa enää samanlaisina ole. Lehtinen kuvailee, kuinka Ilmastomme lähenee vanhaa Tanskan samalla tavalla pituusasteen ilmastoa, joten Tanskan mitoitus antaa kuvaa uusista tarpeistamme.
Mikroilmaston muutosten hallinta voi edellyttää suosituskäytäntöjen jatkuvaa tarkentamista tai pykälien kirjoittamista uusiksi. Rakenteen kaksisuuntainen hengittävyys on yksi avain tulevaisuuden ilmaston haasteista selviämiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on pantu remonttiin. Lakia uudistettaessa otetaan huomioon laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitalisaatio, liikkumisen murros ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen kunniahimoisena tavoitteena on, että esitys uudeksi laiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.
Uudistuksen yksi tavoite on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, ja myös kehittää rakentamisen ohjausta. Uusi laki lisää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen.
Suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten viistosateet, lisäävät kuitenkin ulkoseinien homehtumisriskiä.
Julkisivuremontti on yksi taloyhtiön suurimmista remonteista. Hyvin toteutettuna se lisää kiinteistön arvoa ja parantaa asumismukavuutta. Lue tästä, miten remontissa voi onnistua parhaalla tavalla.
Raksystems
Helsinkiläisen As Oy Kiholinnan pesutupa uusittiin ajanmukaisemmaksi. Seinät ja katto maalattiin ja vanhan pesukoneen rinnalle hankittiin kaksi uutta pesukonetta ja kuivausrumpu. Nyt mahdollisimman moni asukas voi käyttää pyykkitupaa silloin, kun heille sopii.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Molok on alkuperäinen jätteiden syväkeräysjärjestelmien suunnittelija ja toimittaja. Syväkeräyspiste säästää tilaa ja tekee jätepisteestä siistimmän. Molok tarjoaa useita verkosta löytyviä maksuttomia suunnittelutyökaluja, joilla jätepisteen suunnittelu on helppoa.
Molok
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään