Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen tiistaina 12. maaliskuuta. Päivityksen myötä vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita.
Energiatehokkuusdirektiivillä pyritään vähentämään merkittävästi EU:n rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tehdä rakennussektorista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia ja parantaa energiatehokkuutta koskevaa tietojen jakamista.
Tavoitteiden mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Julkisten viranomaisten käytössä tai omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä vuoteen 2028 mennessä.
Direktiivi tuo velvoitteita vähentää asuinrakennusten keskimääräistä energiankäyttöä. Jäsenmaiden tulee tehdä toimenpiteitä, joilla asuinrakennusten energiankäyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Kiinteistöliitto on tehnyt vaikuttamistyötä, jotta energiatehokkuusdirektiivin päivityksestä tulee toimiva ja oikeudenmukainen. Direktiivi onkin muuttunut matkan varrella merkittävästi.
– Olemme tyytyväisiä, että päivityksen viimeisimmässä versiossa pahimmat sudenkuopat vältetään. Ylivoimaisesti merkittävin parannus on, ettei yksittäiseen asuinrakennukseen ole tulossa tiettyyn päivämäärään sidottua energiakorjausvelvoitetta, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Hänen mukaansa seuraavaksi on olennaista vaikuttaa direktiivin kansalliseen toimeenpanoon siten, ettei asuntojen omistajille synny kohtuuttomia tilanteita.
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto löysivät alustavan sovun direktiivistä joulukuussa 2023. Jotta direktiivi tulee lopullisesti hyväksytyksi, neuvoston tulee vielä hyväksyä esitys, mikä tapahtunee huhtikuun aikana.
Neuvoston hyväksynnän ja direktiivitekstin julkaisemisen jälkeen jäsenmailla on 24 kuukautta aikaa ottaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään.
– Lopputulos on suomalaisen kodinomistajan kannalta pääpiirteissään hyvä. Se, että yksittäisten asuinrakennusten energiakorjausvelvoitteen sijasta tarkastellaan asuinrakennuskantaa kokonaisuutena, on todella tärkeää, toteaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
– Suomalainen energiajärjestelmä on huomioitu aiempia esityksiä paremmin. Sen lisäksi pidämme keskeisenä, että lopputulos mahdollistaa joustoja, jotta kussakin jäsenmaassa voidaan ottaa käyttöön juuri siellä toimivia ratkaisuja.
Komissio esitteli näkemyksensä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseksi joulukuussa 2021. Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, vähentää energiankäyttöä ja lisätä EU:n energiaomavaraisuutta. Päivityksen taustalla on tarve hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista energioista.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Syyskuun Suomen Kiinteistölehti on satavuotisjuhlanumero, jossa kerromme samanikäisestä As Oy Agrikolankatu 7:stä Helsingin Kalliossa. Haastattelemme ministeri Sari Multalaa, joka kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin. Vierailemme myös As Oy Helsingin Sompasaaren Pookissa, joka päätyi irtisanomaan isännöintisopimuksensa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään