Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Pakkoremontteja ei ole tulossa. Menemme direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisesti, jotta siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. Huomioimme mahdollisimman paljon Suomen erityispiirteitä, kuten kylmät talvet ja pitkät etäisyydet.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Mirva Brola
Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Silti energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
Ensi kesäksi suunnitellun energiatehokkuutta parantavan korjaushankkeen päätöksenteko pitäisi aloittaa jo syksyllä, sillä korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa. Onnistuneen korjaushankkeen varmistamiseksi täytyy tuntea oma taloyhtiö ja tunnistaa aito tarve korjaukselle.
Taloyhtiön valaistus kannattaa uusia muun remontin, esimerkiksi lvi-saneerauksen yhteydessä, tai viimeistään silloin, kun valaisimet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet valaisimet ovat energiatehokkaita, mutta suurin säästö saadaan, kun valaistus asennetaan olemaan päällä vain tarvittaessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään