Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Taloyhtiöiden arjessa EU-asetukset ja direktiivit tulevat todeksi muun muassa energiatehokkuusvaatimuksissa, ympäristö- ja jätehuoltopykälissä sekä asumisturvallisuuden ja tukirahoituksen kysymyksissä.
Euroopan parlamentti pääsi maaliskuussa sopuun paljon porua nostattaneesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Aikataulutettujen pakkoremonttien sijaan energiatehokkuutta voi kohentaa omaan tahtiin normaalien korjausten yhteydessä.
Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen tiistaina 12. maaliskuuta. Vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita.
Euroopan parlamentin julkistama kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen on nostattanut pelkoja kiinteistöjen arvonkehityksestä ja tulevista pakkoremonteista. Parlamentin näkemyksen odotetaan kuitenkin vielä lieventyvän.
EU-parlamentti on hyväksynyt lakiehdotuksen, jolla tähdätään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaisi kotitalouksille haasteita ja tulisi kalliiksi.
Energiatehokkuuden parantaminen on olennaista, kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea. EU:n rahoitukseen liittyvät uudet aloitteet ja ohjelmat ovat myös Suomelle mahdollisuus lisätä energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. -Kaikki saatavilla olevat resurssit tulisi hyödyntää täysimääräisesti – siksi tällaiset eri sektorien väliset keskustelut ovat hyvin hedelmällisiä, korostaa foorumin puheenjohtajana toiminut johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.Suomen ensimmäisen Sustainable Energy Investment Forumin tavoitteena […]
EU:n komissio julkaisi viime torstaina 19.11.2020 strategiansa merellä tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Siinä merituulivoimalla on merkittävä rooli. EU:n kunnianhimoinen tavoite on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin 2050 mennessä.
Pohjoismaiden asumisesta ja rakentamisesta vastaavat ministerit hyväksyivät 14.9.2020 toimintasuunnitelman, joka sisältää asunto- ja rakennusalan tärkeimmät pohjoismaiset panostukset vuosina 2021–2024. Rakennusalan ilmastotoimiin varataan yhteensä 62 miljoonaa Tanskan kruunua, Pohjoismaiden ministerineuvosto tiedottaa. Ministerit keskustelivat myös talouden korona-elvytyksestä, jossa rakennusalalla on tärkeä rooli.
Kiertotalous otetaan jatkossa huomioon rakennusalan EU-lainsäädännössä. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuvat. Jäsenmaat hyväksyivät yksimielisinä päätelmät rakennusalan kiertotaloudesta.
EU:ssa päätetään taloyhtiön arkeen vaikuttavista asioista. Usein kuulee sanottavan: ”Siellä Brysselissä ne sen päättivät”. EU ei ole pilvi, joka päättää, sataako vai paistaa.