Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Vuosina 2024–2025 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettiin yhteensä 854 rakennusta. Näistä noin 40 prosenttia purettiin alle 50-vuotiaina.
Kerrosalana mitattuna alle 50-vuotiaita rakennuksia purettiin 218 000 neliömetriä. Eniten purkulupia myönnettiin toimistorakennuksille.
Suurin syy ennenaikaiselle purkamiselle on kaupunkien halu kasvaa ja houkutella asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Uudisrakentaminen nähdään keskeisenä kasvun välineenä ja tilaa sille haetaan usein vanhaa purkamalla.
Jatkuvalla kasvulla ja rakentamisella on kääntöpuolensa: kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat jatkuvassa muutoksessa.
– Rakennusten ennenaikainen purkaminen on kestävyyshaaste. Materiaaleja menee hukkaan ja syntyy turhia päästöjä, Moisio sanoo.
Muita syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat esimerkiksi rakennusten suunnitteluvirheet, rakentamisen heikko laatu ja rakennusten huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.
Purkamista ei voida kokonaan välttää ja rakennuksia puretaan vastaisuudessakin ennenaikaisesti.
– Purkamista tulee ohjata niin, että tunnistetaan taustalla olevat juurisyyt, otetaan huomioon rakennustyyppien erilaiset elinkaaret ja katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, Moisio sanoo.
Tavoitteena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän päästään pidentämällä rakennusten elinkaarta ja edistämällä rakennusosien purkamista ehjänä, mikä mahdollistaa niiden uudelleenkäytön.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat tammi-maaliskuussa pääkaupunkiseudulla 0,4 prosenttia. Muualla Suomessa vuokrat nousivat saman verran viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Toimistotiloja muutetaan yhä useammin asuintaloiksi. Helsingin Kalliossa sijaitsee talo, jonka tiloissa toimi ennen Helsingin käsityöopettajaopisto. As Oy Artesaanissa asukkaat viihtyvät niin hyvin, etteivät halua muuttaa sieltä pois.
VRF-teknologia mahdollistaa tarkan lämpötilansäädön eri tiloissa sekä huomattavat säästöt energiankulutuksessa. Ensimmäisiin VRF-järjestelmiä hyödyntäviin asuinkohteisiin kuuluu Turun Runosmäessä toteutettu hanke, jossa useampi taloyhtiö lähti yhteisvoimin uudistamaan rakennuksiaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään