Eduskunta sai viime viikolla käsiteltäväkseen 2,7 miljoonaa suomalaista koskettavan lakiesityksen. Osakehuoneistorekisterissä on kyse taloyhtiöillä itsellään olevien omistustietojen keräämisestä valtakunnalliseen, Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin. Tämä mahdollistaa paperisista osakekirjoista luopumisen. Myös panttaukset tehdään jatkossa julkiseen rekisteriin.
Osakehuoneistorekisteri avataan vuoden 2019 alussa, josta lähtien uudet taloyhtiöt perustetaan sähköisesti rekisteriin, eikä niille enää painateta osakekirjoja. Ennen 2019 alkua perustetut vanhat taloyhtiöt pääsevät mukaan toukokuun alusta 2019. Kaiken kaikkiaan noin 90 000 suomalaisen taloyhtiön tulee hoitaa liittyminen 3,5 vuoden siirtymäajan kuluessa.
– Käytännössä tämä edellyttää osakehuoneistorekisterin ja isännöintijärjestelmien yhteen toimimista, koska selvää on, että hallinnon hoidon tulee muutoksen myötä sujuvoitua, ei vaikeutua, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.
Osakehuoneistorekisteriin siirtyminen vaatii myös isännöintijärjestelmien päivittämistä, jotta tiedon siirto isännöintijärjestelmästä osakehuoneistorekisteriin ja päinvastoin onnistuu toukokuusta 2019 alkaen. Kun taloyhtiön osakastiedot on siirretty uuteen rekisteriin, päästään nauttimaan heti myös osakehuoneistorekisterin hyödyistä. Taloyhtiöltä poistuu esimerkiksi vastuu selvittää hankalia perintöoikeudellisia saantoja. Osakkeenomistajien osalta asuntokauppa helpottuu, kun paperisia osakekirjoja ei enää tarvita.
– Maanmittauslaitos tarjoaa käyttöliittymän, jonka avulla muun muassa ne taloyhtiöt, joilla ei ole isännöintiä, voivat hoitaa osakeluettelon ylläpidon siirron, sanoo Maanmittauslaitoksen ohjelmapäällikkö Jorma Turunen.
– Taloyhtiöiden on tärkeää varautua osakehuoneistorekisterin tuloon huolehtimalla siitä, että yhtiön hallituksen ja isännöitsijän tiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.
Rekisteriä valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön ASREK-hankkeessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Osakehuoneistorekisteriä rakentaa Maanmittauslaitos yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Hankkeen toinen, rekisterin tietosisällön laajentamista koskeva vaihe on jo käynnistynyt.
Hiilineutraaleihin energialähteisiin siirtymisestä päätetään taloyhtiöissä usein huterin perustein. Uusien energiaratkaisujen valintoihin ja hankkeiden toteutuksiin tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, sanoo Turun ammattikorkeakoulun finanssialan palveluiden ja kiinteistönvälityksen koulutusvastaava Jukka Rantala.
Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita, joita valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Melu ja helle lisäävät yhteydenottoja näihin viranomaisiin. Terveystarkastajat neuvovat taloyhtiöitä puuttumaan ongelmiin jo ennen kuin niistä kehittyy terveyshaitta.
Isännöintialalla on tapahtunut monia muutoksia, mutta edelleen hyvä isännöinti vaatii asiantuntijuutta ja pykälien tuntemusta. Isännöitsijöiden apuna ja tukena ovat Kiinteistöliitto Uusimaan tarjoamat neuvontapalvelut ja koulutukset.
Ilmastonmuutoksen myötä kiinteistöt joutuvat myrskytuulten, rankkasateiden, taajamatulvien ja rajusti vaihtelevien lämpötilojen keskellä entistä kovemmille. Vahingon sattuessa lasku voi kasvaa huimasti, varsinkin jos taloyhtiössä on tingitty kiinteistön kunnossapidosta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään