Suomessa käynnistetyllä tutkimushankkeella halutaan selvittää rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden vaikutusta sisäilman laatuun. Sen tavoitteena on tarjota entistä luotettavampi malli korjaustarpeen riskinarviointiin.
Kaksivuotisen hankkeen rahoittavat Työsuojelurahasto, Vahanen Rakennusfysiikka Oy ja Työterveyslaitos. Näiden lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat Helsingin kaupunki, Turun kaupunki, Senaatti-Kiinteistöt, Museovirasto, Kiilto Oy sekä Valvira.
PAH-yhdisteitä, eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä syntyy, kun orgaaninen aine, esimerkiksi puu, palaa epätäydellisesti. Yhdistettä sisältäviä materiaaleja on käytetty rakennusmateriaaleissa jo 1800-luvulta lähtien aina 1970-luvulle saakka. Nykyään PAH-yhdisteet on luokiteltu syöpää ja mutaatioita aiheuttaviksi aineiksi.
PAH-yhdisteitä on mm. vedeneristeenä käytetyssä kivihiilipiessä ja myöskin niin sanotussa pikieristeisessä putkessa, jota on käytetty sähköjohtojen putkitusputkena ennen muoviputkien markkinoille tuloa. Lisäksi PAH-yhdisteitä sisältävää kreosoottia on käytetty mm. ratapölkyissä ja sähköpylväissä. PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja on myös paljon muualla ja niiden olemassaolo tulee työsuojeluviranomaisten mukaan selvittää aina kohdekohtaisesti.
PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien vaarallisuuden arviointiin käytetään Suomessa yleisesti PAH-yhdisteille annettuja vaarallisen jätteen raja-arvoja.
Nykyinen PAH-yhdisteiden vaarallisuutta yliarvioiva tulkintatapa on johtanut kaiken purkavaan toimintatapaan, jonka yleistymisellä saattaa olla merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Ajatuksena on, että jätteen vaarallisuuden arviointiin tarkoitetut raja-arvot eivät sovellu käytettäviksi rakennusten käytettävyyden arviointiin.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tuloksia, joiden perusteella voidaan muodostaa nykyistä luotettavampi malli rakennusten korjaustarpeen riskinarviointiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään