Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt on hyvä laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, muistuttaa valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
Kulutuksen seuranta on tärkeää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.
Järjestelmien testaamisen voi aloittaa lämmitysjärjestelmästä. Sekä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän että sähkölämmityksen asetusarvot voi nostaa testimielessä ylöspäin ja seurata, miten lämmitysjärjestelmä seuraa muuttuneita arvoja.
Samalla tavalla voidaan testata ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Manuaalisen testaamisen jälkeen on tärkeää muistaa palauttaa asetukset niiden lähtötasolle.
Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua. Kun lämmityskausi on alkanut, kannattaa tarkistaa, onko patteri tai siihen menevä vesiputki lämmin.
Patterin lämpötilan pitäisi muuttua pienellä viiveellä, kun termostaattia pyöritetään auki ja kiinni. Mikäli patteri pysyy kylmänä, voi termostaatin venttiili olla jumissa.
Lämmityksen, sähkön ja veden kulutustietojen seuraaminen on syytä aloittaa heti lämmityskauden alkaessa. Seurannan avulla voidaan havaita ongelma, joka ei muuten paljastuisi edes järjestelmän testaamisella.
Mikäli rakennuksessa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ikkunoiden vaihto, voidaan usein pienentää myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätökäyrää.
– Automaatiota ja toteutunutta energiankulutusta kannattaa seurata säännöllisesti. Erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa, sanoo asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.
Kiinteistön lämmitys voi koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä, ja tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta. Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää.
Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo voi johtaa turhan suureen tuloilman jälkilämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä. Tuloilman lämpötila on hyvä säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.
Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.
Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat esille, sillä ne aiheuttavat lämpöhäviöitä ja suurempaa energiankulutusta. Epäilyt kylmävuodoista voidaan varmentaa lämpökamerakuvauksella.
– Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi.
– Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon.
– Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot sekä termostaatit.
– Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto.
– Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus.
– Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta.
– Seuraa kulutusta ja paikanna viat.
Kodin ja toimitilojen taloteknisten järjestelmien säädöt on hyvä tarkistaa ennen talven tuloa, muistuttaa Motiva. Kovalla pakkasella epäkohdat laitteiden toiminnassa tulevat ilmi parhaiten. Siksi järjestelmien toiminta on varmistettava jo hyvissä ajoin ennen säiden kylmenemistä.
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Kevään huoltotöihin kuuluvat katon kunnon tarkistus ja läpivientien tiiveyden tarkistukset. Muistettavien asioiden listalla ovat myös ilmanvaihtolaitteiden ja venttiileiden suodattimien tarkistukset sekä ilmanvaihdon kesäasetukset ja asetusarvojen säädöt.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään