Ota haltuun asunto-osakeyhtiölain muutokset!

Näitä näkemyksiä et voi ohittaa – maan johtavat asiantuntijat kertovat, miten asunto-osakeyhtiölakia pitää soveltaa. Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaarista on ilmestymässä uusi, päivitetty painos. Se on oiva apu isännöitsijöiden ja muiden kiinteistöalan ammattilaisten arjessa.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari (Kiinteistöalan Kustannus Oy) pureutuu yksityiskohtaisesti asunto-osakeyhtiölain sisältöön. Laki esitellään teoksessa pykälä pykälältä, kohta kohdalta, selittäen ja kommentoiden. Teoksessa on huomioitu kaikki lainsäädäntöön tehdyt muutokset (mm. sähköinen osakehuoneistorekisteri ja purkava lisärakentaminen), vakiintuneet käytännön tulkintatilanteet, alalle syntyneet suositukset ja oikeuskirjallisuuden kannanotot.

Kommentaariin on päivitetty uusi oikeuskäytäntö lisäämällä kaikki uudet tuomioistuinratkaisut, jotka edellisen version jälkeen ovat tulleet voimaan. Kommentaarissa on paljon myös sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä. Joissakin ratkaisuissa aiempaa tulkintalinjaa on myös muutettu. Kaikki uudet tulkinnat löytyvät tuoreesta Kommentaarista.

Lakiuudistukset kommentoitu seikkaperäisesti

Vuonna 2019 asunto-osakeyhtiölakiin on tullut merkittäviä muutoksia. Osakkeita koskevat säännökset ovat uudistuneet, eikä jatkossa uusissa yhtiöissä enää paineta osakekirjoja. Osakeluetteloiden ylläpito siirtyy vähitellen Maanmittauslaitokselle ja asunto-osakkeiden omistusmerkinnät siirtyvät niin ikään Maanmittauslaitoksen ylläpidettäviksi. Sähköiseen osakehuoneistorekisteriin siirtyminen tapahtuu kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Lakiuudistus ja sen merkitys asunto-osakeyhtiöille on kommentoitu seikkaperäisesti teoksessa.

Myös purkavan uusrakentamisen 1.3.2019 voimaan tulleet määräykset, tilintarkastuslain muutokset ja tietosuoja-asetus (GDPR) on kommentaarissa huomioitu nimenomaan taloyhtiöiden näkökulmasta.

”Uusimmassa painoksessa olemme myös pyrkineet ottamaan kantaa sellaisiin alalla oleviin epäselviin tilanteisiin, joita edellisen painoksen jälkeen on tullut ilmi. Taloyhtiöiden käytännöt muuttuvat jatkuvasti lainsäädännön ja tekniikan kehittyessä. Esimerkkinä on vaikkapa sähköautojen lataustolppien hankinta. Kun ympäröivä maailma muuttuu, myös tulkinnat alalla muuttuvat, ja nyt tässä uusimmassa versiossa nuo tulkinnat on päivitetty vastaamaan nykytilaa”, kertoo asianajaja Marina Furuhjelm, joka on yksi kommentaarin kirjoittajista.

Kommentaari on tärkeä työväline kiinteistöalan toimijoille

Teos toimii apuvälineenä asunto-osakeyhtiölain tulkintatilanteissa. Se sopii käsikirjaksi niin juristeille, isännöitsijöille kuin muillekin laista monipuolista ja perusteellista tietoa kaipaaville.

”Kommentaarista voi jokainen alalla toimiva tarkistaa paitsi oikeuskäytännön linjaukset myös meidän tulkintamme määräyksistä ja käytännön tilanteista. Koska meillä kaikilla kirjoittajilla on hyvin pitkä kokemus alasta, kirjassamme on runsaasti käytännön esimerkkejä, jotka havainnollistavat lain soveltamista erilaisissa tilanteissa”, Furuhjelm toteaa.

”Maamme johtavat kiinteistöjuridiikan asiantuntijat ovat jälleen saattaneet tuoreimman tietonsa ja näkemyksensä kirjoihin ja kansiin kaikkien taloyhtiömaailmassa toimivien ja työskentelevien avuksi ja ohjenuoraksi. Rautainen kokemuspohja ja käytännönläheinen ote tekevät tästä teoksesta ainutlaatuisen ja tarjoavat kättä pidempää niin arkielämän pulmatilanteisiin kuin kaikkein haastavimpiinkin juridisiin mittelöihin”, toteaa Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liiketoimintajohtaja Maria Kangasluoma.

Kommentaari jakaantuu kolmeen kronologiseen osaan ja se on saatavilla niin painettuna kirjana kuin verkkokirjanakin. Teoksen ovat kirjoittaneet asianajaja Marina Furuhjelm, asianajaja Ari Kanerva, asianajaja, VT, OTL Petteri Kuhanen ja asianajaja, VT Aki Rosén Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Teoksen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti