Naapuruussovittelun keskus toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Suurin osa toimeksiannoista koskee kahden naapurin välistä riitaa. Toimeksiantoja tekevät asumisneuvojat, isännöitsijät, poliisi, sosiaalitoimi ja muut viranomaiset sekä asukkaat itse.
Tavallisesti kyse on naapurusten välisestä riidasta, jossa toista osapuolta häiritsevät toisen käyttäytyminen ja erilaiset elämäntavat. Yleensä kiista on lähtenyt liikkeelle häiriöstä, kuten metelistä, pyykkivuorojen väärinkäytöstä tai lasten tekosista ja heidän komentamisestaan. Kiista on jäänyt kytemään eikä keskustelua ole käyty sovussa loppuun.
Naapuruussovittelun keskuksen johtajana toiminut Miriam Attias kertoo, että sovittelussa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Niiden löytymiseksi sovittelukeskus auttaa käymään rakentavaa vuoropuhelua. Usein häiritsevästä käyttäytymisestä huomauttaminen, tai tapa, jolla huomautetaan, aiheuttaa loukkaantumisen ja puhumattomuuden. Kierteen alkuperäistä syytä ei sitten pitkän ajan kuluttua usein edes muisteta.
Viralliset ohjeet kehottavat tekemään kirjallisen valituksen ja hankkimaan siihen todistajat. Byrokraattinen prosessi etäännyttää ihmisiä toisistaan. Siinä tähdätään oikeudenkäyntiin ja todisteluun. Sovittelukeskuksissa sen sijaan uskotaan, että kohdatessaan ihmiset kykenevät kantamaan vastuun käyttäytymisestään ja kommunikoimaan asiallisesti. Suurin ongelma on, että kohtaaminen ei aina tunnu helpolta.
Raha ratkaisee sen, minkälaisessa kodissa kukin pystyy asumaan. Yhteen kansallisuuteen kuuluvat ihmiset eivät asu kaikki samalla tavalla kotimaassaankaan – ei siis kannata etsiä yleispätevää tietoa johonkin kulttuuriin kuuluvien tavoista.
Taloyhtiöissä, joissa on hyvä ilmapiiri ja ihmiset tervehtivät toisiaan, pystytään helpommin myös hyvässä hengessä kertomaan kasvokkain omaa mieltä askarruttavista asioista. Aina jos jokin asia painaa mieltä, siitä kannattaa puhua, mutta asiallisesti. Ihmisillä on myös eri käsityksiä hyvästä naapuruudesta. Toisten mielestä siihen kuuluu tervehtiminen, toisten mielestä ei.
Riitatapauksissa isännöitsijän puolueettomuus on tärkeää. On esiintynyt tapauksia, joissa isännöitsijä on lähettänyt asukkaalle kirjeen, jossa häntä epäillään naapureiden kiusaamisesta ja on käsketty lopettamaan heti. Kirjeen saanut ei ole edes ymmärtänyt, mikä asia hänen pitäisi lopettaa. Asiasta olisi ehkä kannattanut ensin keskustella osapuolten kanssa.
− Konfliktit eivät ikinä synny suurina, vaan ne lähtevät pienestä liikkeelle. Kaikista niistä selviää puhumalla, Attias sanoo.
Lue Miriam Attiaksen YLE:lle aiheesta kirjoittama kolumni:
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Suomalaisten kiinteistöjen turvallisuuden edistäminen vaatii yhä nopeampia ja tehokkaampia toimenpiteitä. Yksi toimenpide on Safetumin paloturvallisuuden riskitarkastus ja pelastussuunnitelman päivitys.
Safetum
Isännöitsijät ja taloyhtiöt ovat jo jonkin verran kartalla viemärisukituksesta, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen. Sukitus haastaa vuosi vuodelta tehokkaammin niin sanotun perinteisen putkiremontin. Taustalla on kehitys, jossa moni taloyhtiö on pahassa pinteessä: korjausvelka kasvaa ja remonttisuma tuntuu kaatuvan päälle.
Picote
Tulipalo- tai onnettomuustilanteessa taloyhtiön asukkaiden toiminnalla on suuri merkitys. Pelastussuunnitelman tulee olla asukkaiden saatavilla ja asukkaita voi opastaa toimimaan oikein vaaratilanteessa. Palomies-ensihoitaja Kasperi Ahtojää kertoo, mitä onnettomuustilanteessa tulee tehdä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään