Helsingin Puistolassa sijaitsevassa As Oy Vahakuja 4–6:ssa kaikki tuntevat toisensa ja puhevälit ovat hyvät. Se auttaa taloyhtiön asioiden hoitamisessa. Kahdeksan huoneiston yhtiössä myös kiinteistönhoito hoidetaan yhdessä talkoilla.
Asunto-osakeyhtiölaissa määrätään myös osakkeenomistajan ja yhtiön välisistä suhteista. Jos halutaan arvioida osakkaiden muutostyöoikeuksien sallittavuutta, avuksi tulee naapuruussuhdelaki, joka sisältää tahallisen vaikuttamisen kiellon.
Forssan Lehti kertoo rivitalon osakkaasta, joka löysi asunnolleen ostajan. Uuden omistajan mukana asuntoon olisi muuttanut pieni koira. Se ei miellyttänyt seinänaapuria, joka asetti omat ehtonsa.
Naapuruussovittelun keskus toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Suurin osa toimeksiannoista koskee kahden naapurin välistä riitaa. Toimeksiantoja tekevät asumisneuvojat, isännöitsijät, poliisi, sosiaalitoimi ja muut viranomaiset sekä asukkaat itse.
Grillaaminen on sallittua kerrostalon parvekkeella ja rivitalon pihalla, kunhan turvallisuusohjeita noudatetaan huolella. Parveke kuuluu osakkaan hallintaan, ja siellä saa viettää normaalia elämää, kuten grillata tai ruokailla. Parvekegrillaaminen ei siis ole laissa kielletty.
Kaikki eivät voi olla unelmanaapureita Olli Olemattoman, Herrasmiespalvelija Jeevesin tai Ihmemies Macgyverin tyyliin. Pienilläkin asioilla voi silti tehdä taloyhtiön arjesta viihtyisää ja parantaa naapurisopua. Kaksi vuotta sitten Eeva-Kaarina Metsä muutti nykyiseen kerrostaloasuntoonsa Helsingin Malmilla.
Taloyhtiöissä kiistellään paljon, ja toisinaan melko mitättömistäkin asioista. Naapurisopu on koetuksella, jos naapurista kantautuu ääniä tai jos oma tahto tulee jyrätyksi yhtiön päätöksenteossa. Emmekö me suomalaiset osaa enää asua yhdessä?