Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Miksi tällaiseen yhteistyöhön kannattaisi kenties lähteä ja mitä hanke käytännössä voisi tarkoittaa?
Uudenmaan alueellakin on viime vuosina havahduttu siihen, että korjaushankkeiden rahoitus ei ole enää automaatio. Esimerkiksi tilanteessa, jossa pitäisi samaan aikaan käynnistää linjasaneeraus- ja julkisivuhanke, saattaa korjausvelkaa olla rahoittajan mielestä liikaa suhteutettuna taloyhtiön arvoon. Tällaisia kohteita ovat tyypillisesti 70-luvulla rakennetut kiinteistöt. Tiedossa on, että kielteisiä rahoituspäätöksiä on jo tullut myös Uudenmaan alueen taloyhtiöille.
Rahoituspäätöksissä pankki arvioi tilannetta nykyään varsin monipuolisesti. Yksi keskeinen tekijä on vakuusarvo. Sillä tarkoitetaan koko taloyhtiön todennäköistä myyntihintaa, joka määräytyy markkinoilla. Taloyhtiöt ovat usein yllättyneitä siitä, että pankit laskevat vakuusarvon varovaisuusperiaatetta noudattaen eli usein noin 70 prosentin tasolle keskimääräisiin neliöhintoihin nähden. Kiinteistön arvo nousee, kun siihen investoidaan korjauseuroja, mutta varsinkaan edullisempien myyntihintojen alueilla remontin mukanaan tuoma arvon nousu ei silti yksinään riitä nostamaan vakuusarvoa riittävästi suhteessa korjauskustannuksiin.
Artikkeli on kirjautuneille
Lue tämä artikkeli ilmaiseksi!
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään