Mitä vastuunjako tarkoittaa?

Kun kylppäristä löytyy kosteutta, kuka selvittää vaurion syyn ja kenen kuuluu maksaa korjaukset? Entä kenen piikkiin parvekelasit korjataan? Minne soittaa, kun viemäri ei vedä tai WC-pönttö vuotaa – vai pitäisikö tällöin tehdä itse jotain? Tämän määrittää vastuunjako.

Vastuunjako taloyhtiössä määrittää käytännössä sen, kuuluuko asunnon rakenteen, osan tai laitteen kunnossapito ja korjaus osakkaan vai taloyhtiön maksettavaksi. Yksinkertaistetusti: se hoitaa ja maksaa, jolle vastuu lain mukaan kuuluu. Kunnossapitovastuista määrätään asunto-osakeyhtiölaissa.

Lain mukainen vastuunjako

Taloyhtiön ja osakkaan välisestä kunnossapitovastuun jaosta määrätään karkealla tasolla asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa. Lain mukaan kunnossapitovastuu jakautuu seuraavasti:

• Taloyhtiö vastaa rakenteiden ja eristeiden sekä erilaisten perusjärjestelmien (mm. lämmitys-, sähkö-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät) kunnossapidosta.
• Osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta lukuun ottamatta taloyhtiön vastuulle kuuluvia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä.

Vastuunjaosta voidaan päättää taloyhtiössä myös toisin. Jos näin halutaan tehdä, laista poikkeava vastuunjako on kirjattava yhtiöjärjestykseen. Oman taloyhtiön käytäntö kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä tai isännöitsijältä. Yleensä erillistä määräystä ei ole, jolloin noudatetaan lakia ja Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoa.

Tarkat vastuut selviävät Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta

Aina ei ole itsestään selvää, kuuluuko korjaus osakkaan vai taloyhtiön vastuulle. Silloin vastaus löytyy Kiinteistömedia Oy:n vastuunjakotuotteista.

Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten kunnossapitovastuu osakkaan ja taloyhtiön välillä jakautuu. Siinä käydään läpi kaikki huoneistoissa olevat järjestelmät, laitteet ja osat – käytännössä rakenteet, pinnoitteet, ovet, ikkunat, kiinteät kalusteet ja laitteet, lämmitys-, sähkö-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät laitteistoineen sekä piha-alueet.

Taloyhtiön vastuunjakotaulukon ovat laatineet Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehet ja insinöörit.

Esimerkkejä vastuunjaosta – kuka korjauksen maksaa?

Jotta lain mukaista vastuunjakoa olisi helpompi hahmottaa, alla on muutama esimerkki kunnossapitovastuun jakautumisesta:

1. KEITTIÖ: Osakas vastaa kodinkoneiden ja niiden liitäntäjohtojen kunnossapidosta, koska ne ovat huoneiston sisäisiä, irrallisia osia eivätkä rakennetta, eristettä tai osa perusjärjestelmää. Yhtiö vastaa taas vesilukon, hanan sekä vesijohto- ja viemäriputkistojen kunnosta, koska ne ovat osa vesijohto- ja viemärijärjestelmää.
2. KYLPYHUONE: Osakas vastaa laatoituksen kunnossapidosta ja korjaamisesta, koska laatoitus on huoneiston sisäistä pintarakennetta. Yhtiö vastaa taas seinärakenteiden ja vedeneristeiden kunnossapidosta ja korjaamisesta, koska ne ovat rakenteita ja eristeitä.
3. PARVEKE: Osakas vastaa parvekkeen lattiapinnan ja parvekekaiteen sisäpinnan kunnossapidosta ja korjaamisesta, koska ne ovat pinnoitteita eivätkä osa julkisivua. Yhtiö vastaa kaikkien muiden parvekkeen osien kunnosta, koska ne ovat osa rakennetta ja samalla osa julkisivua.

Epätietoisen kannattaa ottaa yhteyttä oman taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään. Myös Kiinteistöliitosta saa neuvontaa vastuukysymyksissä (ks. yhteystiedot täältä).