Kotitalouksien talous on tiukentunut, mutta toistaiseksi valtaosa taloyhtiöistä on selviytynyt pienin ongelmin, selviää Kiinteistöliiton taloyhtiöiden talous- ja rahoituskyselystä.
Kyselyn mukaan noin 65 prosenttia taloyhtiöistä on tähän mennessä joutunut nostamaan hoitovastiketta kuluvan vuoden aikana.
Hoitovastikkeen noston suuruudessa on suuria kiinteistö- ja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta keskimäärin korotus on ollut rivitaloissa 6,4 prosenttia ja kerrostaloissa 9,3 prosenttia. Rivitaloissa osakkaat huolehtivat usein itse lämmityskuluista, mikä selittää korotustarpeen eroa.
Kiinteistöliiton maaliskuussa 2023 toteuttamaan hoitovastikekyselyyn verrattuna hoitovastikkeen keskimääräinen lukema tarkentui jonkin verran ylöspäin kevään tiedoista.
– Maaliskuun alkupuolella läheskään kaikki kevään yhtiökokoukset eivät olleet toteutuneet, eivätkä edes hallituksen tilinpäätöskokoukset, toteaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Vastikerästit ovat pysyneet toistaiseksi maltillisina, mutta 8,5 prosenttia taloyhtiöistä kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen viime aikoina. Eniten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet uusissa sekä 1970-luvulla rakennetuissa yhtiöissä.
Kerrostaloyhtiöissä oli enemmän maksuvaikeuksia kuin rivitaloissa: niistä noin 10 prosenttia kertoi ongelmien lisääntymisestä, rivitaloyhtiöistä kuusi prosenttia.
Isännöitsijöille kohdistetun osakyselyn tuloksista kävi ilmi, että vastike- ja maksurästit ovat seurausta useista tekijöistä ja rästejä esiintyy kaikkialla Suomessa. Isännöitsijöiden vastausten perusteella maksuvaikeuksien yleisyys on pääkaupunkiseudulla muuta maata pienempää.
Syitä maksuhäiriöille ovat olleet muun muassa kasvaneet kustannukset, vastikkeet sekä lainakorot. Jonkin verran häiriöissä ovat korostuneet sijoittajaosakkaat sekä sellaiset ulkomaalaiset osakkeenomistajat, joiden maksujen suorittamisessa on ollut teknisiä vaikeuksia.
Vastanneista 86 prosenttia ilmoitti, ettei omassa taloyhtiössä ole ollenkaan maksurästejä vastaushetkellä tai niitä on vain alle tuhat euroa.
Uudiskohteiden velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta niitä myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2015–2019 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan. 2020-luvulla rakennetuilla vastaava osuus oli noin 18 prosenttia.
Edelliseen, vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet myös 1970-luvulla sekä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi.
Pienten yhtiöiden lainansaantivaikeudet korostuivat vastauksissa. Enintään kuuden huoneiston yhtiöille rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta, vaan korjaukset rahoitetaan osakkaiden henkilökohtaisilla lainoilla tai omalla rahalla.
Enintään 10 huoneiston yhtiöistä 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kohdannut vain kolme prosenttia. Alueelliset erot ovat paikoin merkittäviä.
Ammatti-isännöitsijöiden kyselyssä lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa, mutta niitä esiintyy joka puolella Suomea.
– Kyselymme vastaukset heijastelevat aiempia näkemyksiä lainansaantiin liittyvistä haasteista. Niitä kohtaavat varsinkin pienet ja syrjäisempien seutujen yhtiöt sekä yhtiöt, joissa korjauksien kanssa on viivytelty liian pitkään, sanoo Järvinen.
Kyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys. Varautumisesta on keskusteltu 73 prosentissa taloyhtiöistä. Vastaajista noin 72 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Kuitenkin vain 32 prosenttia yhtiöistä oli tehnyt näin. Määrä on hieman kasvanut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.
Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lainan saamisen ehtona. Lisäksi sillä pystytään vaikuttamaan tulevien vuosien vastiketasoon.
– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä
Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselyyn vastasi elokuun aikana 3 155 taloyhtiöiden hallituksen edustajaa ja noin 250 ammatti-isännöitsijää.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään