Suomen asuntokantaa on viime vuosina korjattu vuosittain yli kuudella miljardilla eurolla, mistä runsaat puolet ovat olleet asunto-osakeyhtiöihin tehtyjä, niiden omistajien rahoittamia korjauksia.
Koronakriisi on viivästyttänyt taloyhtiöiden korjaushankkeista päättämistä ja töiden aloittamista. Huomattavassa osassa Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneita taloyhtiöitä tämän vuoden varsinainen yhtiökokous oli vielä pitämättä elokuun puolivälissä. Myös korjaushankkeista päättäviä yhtiökokouksia on lykätty.
Koronakriisi voi leikata tänä vuonna asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisesta peräti 300 – 400 miljoonaa euroa eli jopa 10 prosenttia. Koronakriisi tulee vähentämään korjausrakentamista myös pitkälle vuoteen 2021.
Kiinteistöliitto esittää, että valtion vuoden 2021 talousarvioon varataan 100 miljoonaa euroa taloyhtiöiden korjausavustuksiin, millä saadaan aikaan noin miljardin euron korjauselvytys,
Taloyhtiöiden korjausavustukset ovat koeteltu keino vauhdittaa koronakriisin hidastamaa asuinrakennusten korjaamista. Korjausrakentamisen tukeminen vauhdittaa yksityisiä investointeja ja kasvattaa työvoimavaltaista kotimaista rakennustoimintaa. Korjaushankkeita suunnittelevat erityisesti pienet suunnittelutoimistot sekä toteuttavat pienet ja keskisuuret korjaamiseen erikoistuneet rakentajat. Työkustannusten osuus taloyhtiöiden korjauskustannuksista on noin puolet.
Taloyhtiöille on saatavissa energia-avustus, mutta avustusehdoista johtuen sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Monet avustuksesta kiinnostuneet taloyhtiöt ovatkin pettyneet avustukseen. Energia-avustuksen hakeminen on työmäärältään ja oheiskustannuksiltaan raskasta, mikä käytännössä rajaa avustuksen vain kaikkein suurimpiin korjaushankkeisiin.
Varteenotettava tapa edistää asuinrakennusten kuntoa ja energiatehokkuutta on tukea suunnitteluavustuksilla taloyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Avustusta tulisi myöntää kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten teettämiseen, esimerkiksi kymmenen prosenttia kustannuksista. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon tukeminen kohdentaisi korjaustoimintaa pidemmällä aikavälillä tarpeellisiin korjaushankkeisiin.
Lausuntopalautteen perusteella ympäristöministeriö päätti ottaa aikalisän asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausjärjestelmän uudistamisessa. Pelkkä esitetty takausmaksun leikkaus olisi ollut riittämätön keino tehdä takauksesta toimiva järjestelmä. Kiinteistöliiton mielestä takausjärjestelmää tulee pikaisesti uudistaa korottamalla takauslainan osuutta hankkeen kokonaisrahoituksesta, alentamalla takausmaksua sekä keventämällä täytetakauksen hyväksymiselle asetettuja vakuusvaatimuksia. Koska takaukset hyväksyy valtion budjetin ulkopuolinen valtion asuntorahasto, eivät ne kasvata valtion menoja.
Kotitalousvähennys tulisi uudistaa kattamaan taloyhtiöiden kautta toteutettavat korjaushankkeet, joiden kustannukset osakkaat maksavat kertasuorituksina tai vastikkeissaan. Tätä on esittänyt mm. Energiatehokkuus-työryhmä vuonna 2019. Kotitaloudet ovat oppineet käyttämään vähennystä, joten sen ulottaminen taloyhtiöiden korjauksiin olisi helppo toteuttaa.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään