Korjausavustuksiin 100 miljoonaa torjumaan korjausrakentamisen pudotusta

Suomen asuntokantaa on viime vuosina korjattu vuosittain yli kuudella miljardilla eurolla, mistä runsaat puolet ovat olleet asunto-osakeyhtiöihin tehtyjä, niiden omistajien rahoittamia korjauksia.

Koronakriisi on viivästyttänyt taloyhtiöiden korjaushankkeista päättämistä ja töiden aloittamista. Huomattavassa osassa Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneita taloyhtiöitä tämän vuoden varsinainen yhtiökokous oli vielä pitämättä elokuun puolivälissä. Myös korjaushankkeista päättäviä yhtiökokouksia on lykätty.

Koronakriisi voi leikata tänä vuonna asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisesta peräti 300 – 400 miljoonaa euroa eli jopa 10 prosenttia. Koronakriisi tulee vähentämään korjausrakentamista myös pitkälle vuoteen 2021.

Kiinteistöliitto esittää, että valtion vuoden 2021 talousarvioon varataan 100 miljoonaa euroa taloyhtiöiden korjausavustuksiin, millä saadaan aikaan noin miljardin euron korjauselvytys,

Korjausavustuksilla uutta potkua korjauksiin, työllisyyteen ja ilmastotavoitteiden toteutukseen

Taloyhtiöiden korjausavustukset ovat koeteltu keino vauhdittaa koronakriisin hidastamaa asuinrakennusten korjaamista. Korjausrakentamisen tukeminen vauhdittaa yksityisiä investointeja ja kasvattaa työvoimavaltaista kotimaista rakennustoimintaa. Korjaushankkeita suunnittelevat erityisesti pienet suunnittelutoimistot sekä toteuttavat pienet ja keskisuuret korjaamiseen erikoistuneet rakentajat. Työkustannusten osuus taloyhtiöiden korjauskustannuksista on noin puolet.

Taloyhtiöille on saatavissa energia-avustus, mutta avustusehdoista johtuen sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Monet avustuksesta kiinnostuneet taloyhtiöt ovatkin pettyneet avustukseen. Energia-avustuksen hakeminen on työmäärältään ja oheiskustannuksiltaan raskasta, mikä käytännössä rajaa avustuksen vain kaikkein suurimpiin korjaushankkeisiin.

Suunnitelmallista kiinteistönpitoa tuettava

Varteenotettava tapa edistää asuinrakennusten kuntoa ja energiatehokkuutta on tukea suunnitteluavustuksilla taloyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Avustusta tulisi myöntää kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten teettämiseen, esimerkiksi kymmenen prosenttia kustannuksista. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon tukeminen kohdentaisi korjaustoimintaa pidemmällä aikavälillä tarpeellisiin korjaushankkeisiin.

Perusparannusten täytetakaus kaipaa laajemman remontin

Lausuntopalautteen perusteella ympäristöministeriö päätti ottaa aikalisän asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausjärjestelmän uudistamisessa. Pelkkä esitetty takausmaksun leikkaus olisi ollut riittämätön keino tehdä takauksesta toimiva järjestelmä. Kiinteistöliiton mielestä takausjärjestelmää tulee pikaisesti uudistaa korottamalla takauslainan osuutta hankkeen kokonaisrahoituksesta, alentamalla takausmaksua sekä keventämällä täytetakauksen hyväksymiselle asetettuja vakuusvaatimuksia. Koska takaukset hyväksyy valtion budjetin ulkopuolinen valtion asuntorahasto, eivät ne kasvata valtion menoja.

Kotitalousvähennys taloyhtiöiden korjauksiin

Kotitalousvähennys tulisi uudistaa kattamaan taloyhtiöiden kautta toteutettavat korjaushankkeet, joiden kustannukset osakkaat maksavat kertasuorituksina tai vastikkeissaan. Tätä on esittänyt mm. Energiatehokkuus-työryhmä vuonna 2019. Kotitaloudet ovat oppineet käyttämään vähennystä, joten sen ulottaminen taloyhtiöiden korjauksiin olisi helppo toteuttaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

7.10.2022

Avustuksilla viihtyisyyttä ja turvallisuutta taloyhtiöön

Suomen Kiinteistölehti esittelee syksyn aikana avustuksia, joita taloyhtiöt voivat hakea. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta saa korjausrakentamisen avustuksia, joilla parannetaan hyvän asumisen edellytyksiä. Avustuksilla voi parantaa esimerkiksi taloyhtiön esteettömyyttä.

avustusrahaa

3.11.2022

Avustusrahaa tarjolla historiallisen paljon

Valtion avustusrahaa korjausten tekoon on ollut tänä vuonna tarjolla historiallisen paljon. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto ovat kuitenkin huolissaan siitä, etteivät kaikki taloyhtiöt hyödynnä tukimahdollisuuksia.

2.3.2022

Lähes 9 000 uutta asuntoa rakennettiin viime vuonna valtion tuella

Vuoden 2021 ARA-tuotanto koostui 8 889 uudesta asunnosta ja 3 994 vanhan asunnon perusparantamisesta. ARAn korkotukivaltuus vuodelle 2021 oli 1 800 miljoonaa euroa. Valtuutta käytettiin 1 748 miljoonaa euroa, mikä on 221 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti