Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020).
Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu. Korotukset puolestaan heijastuvat hoitovastikkeisiin, joten asumisen kustannukset kohoavat.
Kiinteistöliiton datan mukaan kiinteistöverokulut nousivat jyrkästi vuosina 2009–2019, Helsingissä nousu oli +123, Tampereella +159 ja Oulussa +172 prosenttia. Kiinteistöjen verotuotto on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut lähes 2,0 miljardiin euroon.
Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoo, että kaupungeissa, joissa on rakennettu viime vuosina paljon ja veroprosentteja nostettu, verotuotot ovat kasvaneet nopeammin kuin hitaan kasvun kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä maapohjan verotusarvot ovat voineet kantakaupungissa jopa kolminkertaistua.
Kuntaliiton mukaan tälle vuodelle kiinteistöveroa on nostanut 44 kuntaa. Kehityksen uhkana on se, että kiinteistöveron korotukset nostavat omistus- ja vuokra-asujien jo valmiiksi korkeita kustannuksia. Kun kustannukset nousevat, kohoaa myös asumistuen tarve.
Kuntien kovilla olevat taloudet eivät puolla kiinteistöveron laskua, vaikka korotukset kurittavat etenkin pienituloisia. Hallitusohjelman mukaan lähivuosien kiinteistöverotuksessa huomioidaan paremmin sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.
Isännöitsijä Tom Siljamäki pitää ristiriitana sitä, että maaseudun kiinteistöillä ei ole markkina-arvoa, eikä kiinteistöveron korotuksella täten ole oikeaa perustaa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion ja kuntien velka paisuu vuoteen 2024 mennessä noin 60 miljardia euroa yli 200 miljardiin euroon. Keväällä koronakriisin jälkeistä aikaa pohtinut Vihriälän työryhmä ehdotti kiinteistöveron selkeää kohottamista.
Kiinteistöliiton Keron mukaan realismia on ajatella, että koronakriisi on synnyttänyt valtavan aukon julkiseen talouteen, ja kiinteistöverolla voidaan ratkaista vain pieni osa kuntien taloushaasteista.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Rahoitus- ja hoitovastikkeiden nousu on ollut viimeisen vuoden aikana huimaa. Monet As Oy Nunnanmetsän asukkaat ovat kuitenkin selviämässä hintojen noususta ennakoitua helpommin, kun sähkön hinnan nousu jäi lyhytaikaiseksi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään