Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020).
Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu. Korotukset puolestaan heijastuvat hoitovastikkeisiin, joten asumisen kustannukset kohoavat.
Kiinteistöliiton datan mukaan kiinteistöverokulut nousivat jyrkästi vuosina 2009–2019, Helsingissä nousu oli +123, Tampereella +159 ja Oulussa +172 prosenttia. Kiinteistöjen verotuotto on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut lähes 2,0 miljardiin euroon.
Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoo, että kaupungeissa, joissa on rakennettu viime vuosina paljon ja veroprosentteja nostettu, verotuotot ovat kasvaneet nopeammin kuin hitaan kasvun kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä maapohjan verotusarvot ovat voineet kantakaupungissa jopa kolminkertaistua.
Kuntaliiton mukaan tälle vuodelle kiinteistöveroa on nostanut 44 kuntaa. Kehityksen uhkana on se, että kiinteistöveron korotukset nostavat omistus- ja vuokra-asujien jo valmiiksi korkeita kustannuksia. Kun kustannukset nousevat, kohoaa myös asumistuen tarve.
Kuntien kovilla olevat taloudet eivät puolla kiinteistöveron laskua, vaikka korotukset kurittavat etenkin pienituloisia. Hallitusohjelman mukaan lähivuosien kiinteistöverotuksessa huomioidaan paremmin sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.
Isännöitsijä Tom Siljamäki pitää ristiriitana sitä, että maaseudun kiinteistöillä ei ole markkina-arvoa, eikä kiinteistöveron korotuksella täten ole oikeaa perustaa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion ja kuntien velka paisuu vuoteen 2024 mennessä noin 60 miljardia euroa yli 200 miljardiin euroon. Keväällä koronakriisin jälkeistä aikaa pohtinut Vihriälän työryhmä ehdotti kiinteistöveron selkeää kohottamista.
Kiinteistöliiton Keron mukaan realismia on ajatella, että koronakriisi on synnyttänyt valtavan aukon julkiseen talouteen, ja kiinteistöverolla voidaan ratkaista vain pieni osa kuntien taloushaasteista.
Taloyhtiöiden ylläpitokustannusten nousu hidastui kuluvan vuoden loppua kohti. Koko vuoden ylläpitokustannusten nousu on päätymässä noin kahteen prosenttiin, kun luku oli viime vuonna 5,5 prosenttia. Taloyhtiöiden kannattaa myös ensi vuonna varautua hoitokulujen nousuun.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Viime vuonna vuokrat nousivat muualla Suomessa selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuta maata runsaampi asuntotarjonta on pitänyt vuokrakehityksen kurissa.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään