Kiinteistönhoito-osiossa on kiinteistön kunnossapitoon liittyviä artikkeleita.
Energia on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä ja sen hinnan nousu tuntuu suoraan suomalaisten kukkarossa. Hämmästyttävän paljon energiaa menee hukkaan ilmanvaihdon takia. – Isännöintiliiton Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että taloyhtiöt hukkaavat eniten energiaa ilmanvaihdon takia.
Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. − Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Suomessa on noin satatuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa 1970–1990-luvuilla. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu.
Kiinteistöliiton arvion mukaan rakennusten seiniin tehdyt töherrykset tai graffitit ovat lisääntyneet korona-aikana. Graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta. – Meille ei soiteta ja kerrota, että on tehty töhryjä, vaan kysytään, mitä voidaan tehdä niiden ehkäisemiseksi, Kiinteistöliiton päälakimies Kristel Pynnönen kertoo.
Pahimmat asumisen kompastuskivet liittyvät keittiöön ja kylpyhuoneeseen, joissa vakavimmillaan syntyy vesivahinko. Potentiaalisia vesivahingon aiheuttajia ovat tukkoon mennyt lattiakaivo, pesukoneet, jääkaappi ja liian täyteen ahdettu allaskaappi. – Lattiakaivo pitää puhdistaa hiuksista ja muusta liasta tarpeeksi usein.
Asunnossa oleva liian suuri ilmankosteus voi aiheuttaa homeiden kasvua. Kasvaakseen home tarvitsee kuitenkin kolme asiaa: sopivan lämpötilan, kosteutta sekä ravintoa. Jos rakenteisiin pääsee enemmän kosteutta kuin rakenteesta pois eikä kastunut tila pääse tuulettumaan, on rakenteelle olemassa kosteusvaurion vaara.
Hallituksen budjettiesitys jättää remonttipalveluiden kotitalousvähennyksen ennalleen. Tämä on Rakennusteollisuus RT:n mielestä harmillinen linjaus, sillä juuri asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustöitä kannattaisi sen mielestä tukea. − Kasvukeskuksissa rakennus- ja remonttimarkkina on melko vilkas, mutta tilanne on täysin toisenlainen muualla Suomessa.
Määräaikaisten tarkastusten laiminlyönteihin sekä tietämättömyyteen niiden tärkeydestä asunto-osakeyhtiöissä herättiin kunnolla 1990-luvulla. Tällöin käynnistettiin projekti, jonka lopputuloksena syntyi asuinkiinteistön huoltokirja. Huoltokirja käsitteenä määriteltiin ja sen minimisisältö vietiin aina rakennuttajaa velvoittaviin määräyksiin, Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (SRMK) asti.
Julkisivuremonttikilpailu on järjestetty jo vuodesta 2010 lähtien. Kilpailussa haetaan onnistuneen julkisivuremontin toteuttaneita taloyhtiöitä. Tavoitteena on tarjoa hyviä esimerkkejä taloyhtiöille, joissa vasta suunnitellaan omaa korjausta.
Tänä keväänä taloyhtiöt saivat lisäaikaa yhtiökokouksen pitämiseen samaan tapaan kuin viime vuonna. Osa taloyhtiöistä on pitänyt yhtiökokouksen, osa taas on siirtänyt sen syksyyn. Jokainen taloyhtiö on omanlaisensa, tärkeintä on löytää omalle taloyhtiölle ja sen asukkaille toimivin yhtiökokousmuoto.
Kunnossapitotarveselvitykseen pitää kirjata taloyhtiöiden tulevat korjaustarpeet viiden vuoden aikajänteellä. Ne on syytä kirjata huolella. Mikäli taloyhtiön hallitus ei hoida velvollisuuttaan laatia perusteellista kunnossapitotarveselvitystä, voi edessä olla pahimmillaan kallis oikeusriita.
Kattovuotojen määrää vuositasolla on merkittävä eikä vakuutus korvaa niitä automaattisesti. Kattovuodot katsotaan lähes poikkeuksetta huollon puutteeksi tai rakennusvirheestä johtuvaksi ja voivat aiheuttaa suuriakin rahallisia kustannuksia. Ulkoapäin tulevat vesivahingot kuuluvat hyvin yleisesti vakuutuskorvausten ulkopuolelle.