Kiinteistönhoito-osiossa on kiinteistön kunnossapitoon liittyviä artikkeleita.
Määräaikaisten tarkastusten laiminlyönteihin sekä tietämättömyyteen niiden tärkeydestä asunto-osakeyhtiöissä herättiin kunnolla 1990-luvulla. Tällöin käynnistettiin projekti, jonka lopputuloksena syntyi asuinkiinteistön huoltokirja. Huoltokirja käsitteenä määriteltiin ja sen minimisisältö vietiin aina rakennuttajaa velvoittaviin määräyksiin, Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (SRMK) asti.
Julkisivuremonttikilpailu on järjestetty jo vuodesta 2010 lähtien. Kilpailussa haetaan onnistuneen julkisivuremontin toteuttaneita taloyhtiöitä. Tavoitteena on tarjoa hyviä esimerkkejä taloyhtiöille, joissa vasta suunnitellaan omaa korjausta.
Tänä keväänä taloyhtiöt saivat lisäaikaa yhtiökokouksen pitämiseen samaan tapaan kuin viime vuonna. Osa taloyhtiöistä on pitänyt yhtiökokouksen, osa taas on siirtänyt sen syksyyn. Jokainen taloyhtiö on omanlaisensa, tärkeintä on löytää omalle taloyhtiölle ja sen asukkaille toimivin yhtiökokousmuoto.
Kunnossapitotarveselvitykseen pitää kirjata taloyhtiöiden tulevat korjaustarpeet viiden vuoden aikajänteellä. Ne on syytä kirjata huolella. Mikäli taloyhtiön hallitus ei hoida velvollisuuttaan laatia perusteellista kunnossapitotarveselvitystä, voi edessä olla pahimmillaan kallis oikeusriita.
Kattovuotojen määrää vuositasolla on merkittävä eikä vakuutus korvaa niitä automaattisesti. Kattovuodot katsotaan lähes poikkeuksetta huollon puutteeksi tai rakennusvirheestä johtuvaksi ja voivat aiheuttaa suuriakin rahallisia kustannuksia. Ulkoapäin tulevat vesivahingot kuuluvat hyvin yleisesti vakuutuskorvausten ulkopuolelle.
Ilmankosteus on merkittävä osatekijä huonoon sisäilmaan. Varsinkin taloyhtiöissä pyykkien kuivaaminen sisätiloissa ja pesuhuoneet yleensä, ovat suurimpia kosteuden tuottajia asunnoissa. Sisäilman kosteuden ei tulisi pitkäaikaisesti nousta yli 60 %, jotta vältetään rakenteisiin syntyvät ongelmat, jotka taas ilmenevät epäterveellisenä sisäilmana.
Vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika on lisääntynyt ja ihmiset kunnostavat mökkejään ahkerasti. Se näkyy puutavaran ja maalien kysynnän nousuna. Mökkeilijät haluavat myös mukavuuksia.
Luteet, torakat, rotat ja muut tuhoeläimet ovat yleisempiä kuin luullaan. Varsinkin luteet ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. Jos epäilet kodissasi olevan tuhoeläimiä, ota heti yhteys isännöitsijään.
Haravat heiluvat jo talojen pihoilla, kun talkoita järjestävät niin taloyhtiöt kuin yksityiset ihmisetkin. Talkoiden järjestäjän on huolehdittava myös osallistujien turvallisuudesta. Talkooporukan voi turvata vapaaehtoisella talkoovakuutuksella.
Taloyhtiöiden putkiremontteja jää rahoitusvaikeuksien takia toteutumatta dramaattisesti aiempaa useammin. Ongelma on pahentunut nopeasti. Trendin jatkuessa joudutaan yhä useammin miettimään, pitääkö rakennus purkaa kokonaan vai korjataanko sitä kevyemmin.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloittaa toukokuun alussa vesihuoltoa Pitäjänmäen, Marttilan ja Reimarlan alueilla. Hankkeessa testataan uutta aluesaneerauksen toimintamallia, jossa myös kiinteistönomistajille tarjotaan mahdollisuus kunnostaa omat tonttijohtonsa HSY:n urakan yhteydessä. Mukaan lähteville kiinteistönomistajille on tarjolla erityinen taloudellinen etu.
Keväällä on hyvä kiinnittää huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen. Ilmanvaihtoon liittyvät asiat on syytä kirjata myös taloyhtiön huoltokirjaan ja kunnossapitosuunnitelmaan, jotta tarvittavat toimenpiteet tulevat ajallaan tehdyiksi. Jos ilmanvaihtoa ja sen kanavistoja ei ole puhdistettu tai nuohottu kymmeneen vuoteen, on aika puhdistukselle ja tarvittaville säätötöille.