Kiinteistönhoito-osiossa on kiinteistön kunnossapitoon liittyviä artikkeleita.
Kerrostalossa tai isommissa taloyhtiöissä lumet kuuluvat yleensä taloyhtiön tai huoltoyhtiön vastuulle. Erimielisyyksiä lumitöistä syntyykin lähinnä pienissä muutaman huoneiston taloyhtiöissä, joissa lumityöt tehdään talkooperiaatteella. Kiinteistöliiton lakimiehen Kristel Pynnösen mukaan lumikiistoja on pääsääntöisesti alle kymmenen huoneiston taloyhtiöissä, kun lumitöiden tekijää ei ole erikseen tilattu.
Jokaisen tontin omistajan tai haltijan velvollisuus on vastata piha-alueen lumitöistä ja tontille johtavalla kulkutiellä eli tonttiliittymällä, joka lähtee kadun reunasta. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä vuokratontti vai omistustontti. Kaupungissa tontit ovat usein niin pieniä, ettei lumen läjityspaikkoja tahdo löytyä.
Varsinkin vanhoissa taloissa lämmön pitäminen seinien ja katon sisäpuolella voi olla haasteellista. Vanhat eristeet voivat olla painuneita, liian ohuita tai pahimmassa tapauksessa puuttua kokonaan. Katteen alapintaan voi muodostua jääpuikkoja, mikäli siihen pääsee tiivistymään kosteutta, joka lopulta lähtee valumaan kohti räystäitä.
Erityisesti isännöitsijöille ja taloyhtiön hallitusten jäsenille suunnattu Kiinteistömessut tarjoaa kävijöilleen kiinnostavia seminaareja ja asiantuntevia puheenvuoroja. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana voi myös tutustua alan palvelutarjontaan sekä hankkia hyviä kontakteja tulevia remontti- ja palvelutarpeita silmällä pitäen. Kiinteistömessujen ohjelma nostaa keskiöön aina ajankohtaiset energia-asiat.
Syksy tuo tullessaan haasteita, jotka kannattaa ottaa talon vuosihuollossa huomioon. Ihan ensimmäiseksi taloyhtiön hallituksen kannattaa tarkistaa, että talvikunnossapidosta on sovittu huoltoyhtiön kanssa. – Jos huoltoyhtiö on vastuussa talvikunnossapidosta, kuten aurauksesta, hiekoituksesta sekä kattolumien tarkkailusta ja pudottamisesta, asioista pitää sopia selkeästi ja kirjallisessa muodossa, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.
Lahtelainen kerrostalo, Asunto oy Lahden Hämeenkatu 24, on odottanut vuosien ajan peruskorjausta, jonka viipyessä ikkunoita on rikottu ja julkisivua sotkettu. Kaupungin rakennusvalvonnan antamat korjauskehotukset eivät poistaneet ongelmia. Kaupungin rakennus¬ ja ympäristölupalautakunta on päättänyt määrätä asuntoyhtiön korjaamaan tai suojamaan rikkoutuneet ikkunat sekä siistimään julkisivun graffiteista.
Jos omistat asunnon osakeyhtiöstä, jakautuu sen kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiölain määräysten mukaan yhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Vastuunjaosta voidaan poiketa osakkeenomistajia velvoittavasti vain yhtiöjärjestykseen otetulla kunnossapitovastuumääräyksellä. Tällainen määräys sitoo automaattisesti myös osakkeen uutta omistajaa.
Villiviinin haitallisuus on yleinen isännöitsijäviisaus, sanoo kestävän rakentamisen professori Harry Edelman Iltalehdelle. Hän lähti tutkimaan tätä kosteusväitettä Nesslingin säätiön tukemassa SOGREEN-hankkeessa. Edelmanin käsityksen mukaan villiviinin vaikutuksia julkisivuun ei ole Suomen olosuhteissa edes aiemmin tutkittu.
Energia on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä ja sen hinnan nousu tuntuu suoraan suomalaisten kukkarossa. Hämmästyttävän paljon energiaa menee hukkaan ilmanvaihdon takia. – Isännöintiliiton Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että taloyhtiöt hukkaavat eniten energiaa ilmanvaihdon takia.
Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. − Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Suomessa on noin satatuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa 1970–1990-luvuilla. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu.
Kiinteistöliiton arvion mukaan rakennusten seiniin tehdyt töherrykset tai graffitit ovat lisääntyneet korona-aikana. Graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta. – Meille ei soiteta ja kerrota, että on tehty töhryjä, vaan kysytään, mitä voidaan tehdä niiden ehkäisemiseksi, Kiinteistöliiton päälakimies Kristel Pynnönen kertoo.