Eniten lunta veden määrällä mitattuna on tällä hetkellä Luoteis-Lapissa, jossa lumikuorma ylittää laajalla alueella riskirajana pidettävän 100 kg/m2. Lumen syvyydestä saa paikkakuntakohtaista tietoa esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta osoitteesta www.ymparisto.fi.
Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia kohteita ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet, kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit. Niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan.
Lunta on poistettava tarpeen mukaan, myös silloin, kun lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain osalle kattoa. Nyrkkisääntönä on, että hallin katolla oleva 50 cm lumikerros pitää poistaa ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen.
Omakotitalojen, rivitalojen ja pientalojen katot eivät ole vaarassa lumikuormien takia, mutta katolta putoava lumi voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa. Kannattaa tarkista myös kattoikkunoiden kunto varsinkin vanhemmissa taloissa.
Lumen tiheys kasvaa suojasäällä, mutta katolla olevan lumen paino ei kasva, jos ei sada. Suojasää lisää lumen tiheyttä, kun osa lumesta sulaa nestemäiseksi vedeksi, joka kuitenkin sitoutuu lumeen. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa 5 tilavuusprosenttia. Eli jos katolla on lunta puoli metriä, siihen voi pidättyä vettä 25 kilogrammaa neliömetrille.
Suojasää ei siis itsessään kasvata lumikuormaa (lumen tiheyttä kylläkin), mutta jos suojasäällä sataa, niin katolla oleva lumen vesiarvo eli lumikuorma kasvaa.
Tiheämpi lumi saattaa lapioidessa tuntua painavammalta, koska tiheämpää lunta mahtuu lapiolliseen suurempi määrä, mutta katon lumikuorma riippuu katolla olevan lumen määrästä (lumen vesiarvosta), ei lumen tiheydestä.
Lumikuorman voi arvioida lumen syvyyden ja tiheyden avulla: lumikuorma (kg/m2) = syvyys (m) x tiheys (kg/m3).
Lumen tiheys katolla on kevättalvella tyypillisesti 200–300 kg/m3, mutta paikoitellen lumi voi kinostua paljon tiheämmäksikin. Katoilta on mitattu jopa yli 400 kg/m3 tiheyksiä.
Vertailun vuoksi: nestemäisen veden tiheys on 1000 kg/m3, ja puhtaan jään tiheys on 900 kg/m3). Kesää kohti mentäessä lumen tiheys kasvaa lämpötilojen kasvun myötä.
Työsuojeluhallinnon lumenpudotusohjeet
Kattojen lumikuormavaroitukset
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Talvikunnossapito eli esimerkiksi lumen auraus ja pihan hiekoittaminen on usein ulkoistettu huoltoyhtiölle, mutta viime kädessä vastuu kiinteistön turvallisuudesta on taloyhtiöllä. Usein taloyhtiö on vastuussa myös tontin kohdalla kulkevan jalkakäytävän tai tontille johtavan kulkutien talvikunnossapidosta.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään