Hyvä ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman. Nykyaikainen ilmanvaihto mukautuu asukkaiden tarpeisiin ja vaihtelevaan henkilömäärään. Ilman poistoilmaventtiilien säännöllistä puhdistusta ei sisäilma kuitenkaan pysy raikkaana.
Kerrostalot etsivät nyt vaihtoehtoa kaukolämmölle. Erilaiset lämpöpumput ovat taloudellisesti järkevä ratkaisu. Vesi-ilmalämpöpumppu sopii myös suurempien asuintalojen lämmönlähteeksi.
Saumalaakso Oy Länsi-Suomen projektipäällikkö Mika Lemberg on palokatkoasennusten asiantuntija. Hän tuli Saumalaaksolle töihin puoli vuotta sitten ja on viihtynyt hyvin.
Saumalaakso
Motiva, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto kertovat kiinteistöammattilaisille vinkkejä suurten asuinrakennusten energiansäästöön. Ensimmäisenä kannattaa pienentää yleisten tilojen lämpötiloja ja tarkistaa ilmanvaihto.
Energian hinnannousu huolestuttaa taloyhtiöpäättäjiä. Energiaa kuluu erityisesti lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Suuri osa taloyhtiöistä onkin alkanut miettiä energiansäästötoimia.
Energianhinnan kasvaessa taloyhtiöt miettivät energiankulutustaan. Tärkeää on myös miettiä, kuka voi päättää energiansäästöön liittyvistä ratkaisuista. Hallitus voi päättää pienistä toimista, mutta joihinkin tarvitaan yhtiökokouksen päätös.
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Suomessa arvioidaan olevan jo yli tuhat maalämmöllä lämpiävää asuinkerrostaloa. Yksi näistä on Asunto Oy Espoon Aurinkokaari, jossa vuosittaiset lämmityskulut puolittuivat lämmitysmuodon vaihtamisen jälkeen.
Vahvana jatkuneen asuntorakentamisen vuoksi rakentaminen kasvaa kuluvana vuonna parilla prosentilla. Rakennusalaa kurittaa kuitenkin jo kolmas kriisi lyhyen ajan sisällä: energiapulan aiheuttama inflaatio.
Korkojen nousu ja epävarmuus haastavat asuntomarkkinoita ja hyydyttävät kauppaa. Romahdusta ei silti ole odotettavissa, arvioidaan Keskuskauppakamarista.
Pääkaupunkiseudun toimistotiloissa on tuhansia neliöitä tyhjää tilaa. Eniten tyhjää tilaa on Vallilassa ja vähiten Ruoholahdessa. Toimistotiloja on pääkaupunkiseudulla yhteensä 4,2 miljoonaa neliötä.
Kustannusten nousu voi lisätä asunnottomuutta, varoittaa Y-Säätiö. Myös sote-uudistus tuo riskejä. Säätiö toivoo, että tulevina vuosina asunnottomuus saataisiin poistettua Suomesta kokonaan.