Taloyhtiöiden hallitukset: Väestönsuojat hyvässä kunnossa

Taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa, kertoo Suomen Kiinteistöliiton tuore kysely. Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina.

Hieman runsaalla puolella taloyhtiöistä on oma väestönsuoja. Kerrostaloissa suoja on 75 prosentilla, mutta rivitaloilla vain noin joka kuudennella. Omat väestönsuojat ovat miltei aina oman taloyhtiön tiloissa.

Noin puolella taloyhtiöistä on yhtiön osakas nimettynä väestönsuojan vastaavaksi. Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneista 37 prosenttia ilmoitti, ettei yhtiössä ole varsinaista vastuuhenkilöä valittuna.

Runsas kolmannes ilmoitti väestönsuojavastaavien saaneen koulutusta, mutta miltei 30 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko koulutusta saatu.

Väestönsuojan kunto arvioidaan keskimäärin hyväksi. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, että yhtiönsä suoja on erittäin hyvässä kunnossa ja säännöllisesti ylläpidetty. Reilut puolet katsoi, että suoja on varsin hyvässä kunnossa ja otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa. Vastaajista 17 prosenttia arveli, että suojan kunto on tyydyttävä, ja yhdeksän prosenttia arvioi kunnon välttäväksi.

Pelastussuunnitelma laadittu valtaosaan yhtiöistä

Kyselyyn vastanneista valtaosa ilmoitti, että taloyhtiölle on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa myös päivitetään usein, sillä tulosten perusteella kolme neljästä pelastussuunnitelmasta on päivitetty alle kaksi vuotta sitten.

Kerrostaloissa suunnitelman laatii yleisemmin isännöintitoimiston edustaja tai ulkopuolinen asiantuntija, rivitaloyhtiöissä puolestaan yhtiön hallituksen jäsen tai osakas.

– Kyselyn perusteella taloyhtiöiden turvallisuusasioita arvioidaan taloyhtiöiden hallinnossa aktiivisesti, ja turvallisuuteen panostetaan. Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat myös vastausten perusteella vaikuttaneet taloyhtiöiden turvallisuustyöhön, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Vastaajien mukaan 44 prosentilla oli nimettynä taloyhtiön turvallisuusvastaava. Kerrostaloissa luku oli hieman rivitaloja suurempi. Vastaajista 51 prosenttia kannatti nykymallia, jossa taloyhtiön hallitus vastaa suojelun järjestämisestä, eikä taloyhtiöllä ole lakisääteistä velvollisuutta nimetä turvallisuusvastaavaa vuosittain.

Suhtautuminen palovaroitinten vastuunjakoon vaihtelee

Palovaroittimien vastuut vaihtelevat taloyhtiöittäin. Rivitaloyhtiöissä taloyhtiö näyttää kantavan kerrostaloja harvemmin palovaroittimien ylläpitovastuuta. Kerrostaloyhtiöissä joka toisella osakas tai asukas vastaa kaikista huoneistokohtaisista palovaroittimista, kun taas rivitaloyhtiöissä lukema on 64 prosenttia.

Kerrostaloyhtiöissä 27 prosentissa taloyhtiö vastaa sähköverkkoon liitetyistä varoittimista ja yhtä monessa osakkaat vastaavat paristokäyttöisistä varoittimista.

Vastaajat pääsivät myös ottamaan kantaa palovaroitinten vastuiden jakautumiseen. Kerrostaloyhtiöissä vastaajien näkemykset poikkesivat selvästi rivitaloyhtiöiden edustajien näkemyksistä.

Kerrostaloyhtiöiden edustajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön pitäisi vastata kaikista varoittimista, ja 15 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiö vastaisi yhdestä varoittimesta per huoneisto. Osakkaiden ja asukkaiden vastuulle laittaisi kaikki palovaroittimet vain 34 prosenttia kerrostalovastaajista.

Rivitaloyhtiöiden edustajista 60 prosenttia laittaisi kaikkien palovaroitinten vastuut osakkaille tai asukkaille. Vain 23 prosenttia rivitaloyhtiöiden vastaajista laittaisi kaikki palovaroittimet taloyhtiön vastuulle.

Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys pelastuslain uudistamiseksi siten, että asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyisi rakennuksen omistajalle. Vastuun määräytymisen kannalta ei enää olisi merkityksellistä se, milloin yhtiö on rakennettu, eikä se onko yhtiössä sähköverkkoon kytketyt vai paristokäyttöiset palovaroittimet.

Suomen Kiinteistöliiton jäsenilleen suuntaamaan kyselyyn vastasi 31.8.–15.9.2022 yhteensä 4 970 taloyhtiöiden päättäjää.