Runsaalla puolella taloyhtiöistä on kuluvana vuonna suunnittelussa tai toteutuksessa korjausrakentamishanke. Korjausrakentaminen on edelleen hienoisessa kasvussa. Voimakkainta kasvu on pääkaupunkiseudulla. Taloustilanne rajoitti viime vuotta enemmän hankkeiden toteuttamista. Korjauslainojen keskimarginaali on jatkanut laskuaan. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrista.
Barometrin mukaan vuodelle 2016 odotetaan pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa korjausrakentamisen kasvua. Sen sijaan Itä-Suomessa odotetaan taloyhtiöiden korjauksissa kuluvana vuonna jopa hienoista supistumista. 30 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna ja saman verran taloyhtiöistä odottaa myös edellisvuotta pienempää korjausrakentamista yhtiössään. Taloustilanne vaikuttaa negatiivisesti korjausrakentamisen näkymiin.
Alustavat näkymät vuodelle 2017 ovat viime kevään tapaan varovaiset. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla odotetaan Korjausrakentamisen Ilmapuntari -mittarilla hienoista kasvua.
Pankkilainoja käyttää saneerauksen ensisijaisena rahoitusmuotona edelleen hieman yli puolet taloyhtiöistä. Etukäteen kerättyjen varojen osuus ensisijaisena rahoitusmuotona oli tänä keväänä noin neljänneksen luokkaa. Vastaajista 42 prosenttia ilmoitti yhtiössään yleensä varauduttavan etukäteen hankkeisiin varojen keräämisellä, näistä hieman runsaat 60 prosenttia käyttää ennakkorahastointia ja miltei 50 prosenttia asuintalovarausta.
Taloyhtiöiden lainansaanti on säilynyt pääosin ennallaan. Vähintään kahdelta pankilta lainatarjouksia kysyy 75 prosenttia yhtiöistä, vain yhdeltä pankilta neljännes taloyhtiöistä. Lainatarjouksia saatiin vähintään kaksi 72 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä. Lainojen marginaalien keskiarvo on yhä kutistunut. Se oli kyselyssä 1,2, kun viime syksynä taso oli 1,4 prosenttiyksikköä.
Taloyhtiöiden lainansaantimahdollisuudet ovat viime syksystä hienoisesti heikentyneet. Kuitenkin 82 prosenttia taloyhtiöistä arvioi rahoituksen saatavuuden pysyneen ennallaan, kolme prosenttia näki niiden heikentyneen. Pk-seudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa vastaajat ilmoittivat rahoituksen saatavuuden heikentyneen muuta maata enemmän.
Taloyhtiöiden arviot lainaehtojen tulevasta kehityksestä ovat pysyneet viime syksyn tasolla. Taloyhtiöiden hallituksen edustajista 68 prosenttia arvioi lainaehtojen pysyvän nykyisellään, viidennes arvioi ehtojen heikentyvän ja joka kymmenes vastaaja olettaa niiden parantuvan.
Vesi- ja viemäriputkistojen korjaaminen on kuluvana vuonna yleisin korjauskohde taloyhtiöissä. Niihin liittyviä korjaushankkeita on hieman runsaalla kymmenellä prosentilla taloyhtiöistä. Seuraavaksi eniten korjataan piharakenteita/salaojia, märkätiloja ja julkisivuja. Kerrostaloyhtiöissä painottuvat putkistokorjaukset oheistöineen ja rivitaloyhtiöissä piharakenteet ja rakennusten ulkorakenteet.
Seuraavan viiden vuoden kuluessa runsas 30 prosenttia taloyhtiöistä ilmoittaa korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa. Julkisivujen, ikkunoiden ja ovien sekä vesikaton korjaustarpeesta ilmoitti noin neljännes vastaajista. Kerrostaloyhtiöistä lähes joka neljäs suunnittelee parvekekorjauksia.
Barometrin vastausten perusteella kuntoarvion käyttö taloyhtiön kunnon selvittämisessä on viime vuosina hiipunut ja kuntotutkimusten puolestaan lievästi kasvanut. Lakisääteinen kunnossapitotarveselvitys laaditaan vastaajien mukaan kuitenkin hieman aiempaa useammin kuntoselvityksiin perustuen.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2016 korjausrakentamisbarometri tavoitti 2021 vastaajaa. Vastaajista 1484 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 321 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä sekä 216 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Keväällä 2016 erityisteemoina olivat energiatodistus ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkalut. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Syksyllä painopiste on korjaushankkeissa, ml. putkistot. Kysely toteutettiin nettikyselynä 21.3. – 10.4.2016.
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Jos avaimia katoaa taloyhtiön korjaushankkeen aikana urakoitsijan huolimattomuuden tai laiminlyönnin seurauksena, urakoitsijalla on korvausvastuu tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista. Avainturvallisuudesta korjaushankkeissa on tärkeää sopia jo etukäteen.
Tilaajille
Putki- tai julkisivuremontin kaltaisen ison korjaushankkeen onnistuminen edellyttää lähtötilanteen tarkkaa selvittämistä, huolellista suunnittelua sekä päteviä urakoitsijoita ja valvojia. Taloyhtiön hallituksen pitää olla hereillä projektin alusta lähtien.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään