Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa. Ennakkotietojen mukaan inflaatio oli maaliskuussa 7,5 prosenttia.
− Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä, Hypon ekonomisti Juho Keskinen varoittaa Talouselämä-lehdessä.
Euriborin kääntymistä plussalle Keskinen ei näe kovinkaan huolestuttavana asuntovelallisten näkökulmasta. Markkinoilla yleisimmän viitekoron ennakoidaan asettuvan noin 1–2 prosentin tasolle vuoden kuluttua ja Suomessa lainaa haettaessa maksukyky testataan kuuden prosentin korkotasolla.
− Muiden kulutustarvikkeiden ja lämmitykseen tarvittavien raaka-aineiden hintojen nousu voi itse asiassa muodostua monille lainanhoitomenoja merkittävämmäksi rasitteeksi, hän toteaa.
Keskinen arvioi, että inflaation ja kustannusten nousun vuoksi loppukevään yhtiökokouksissa nähdään historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä. Korjaushankkeita saatetaan nyt myös lykätä korkean kustannustason vuoksi.
Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi Talouselämä-lehdelle, että etenkin kivihiiltä ja maakaasua käyttävissä kunnissa, kuten Helsingissä, kaukolämpöä hyödyntävän kerrostalon hoitokuluissa on painetta jopa kymmenen prosentin korotukselle. Tämän suuruusluokan korotus voi Keron mukaan olla edessä taloissa, joissa ei ole käytössä esimerkiksi maalämpöä tai poistoilmalämpöpumppuja.
− Tyypillisessä suomalaisessa taloyhtiössä hoitokulujen kasvupaine voisi olla tänä vuonna arviolta 3–5 prosenttia viime vuodesta, mutta jokaisen taloyhtiön tilanne pitää selvittää erikseen, Kero sanoo.
Kero muistuttaa taloyhtiöitä vastikekertymien seurannasta ja saatavien karhuamisesta tarvittaessa.
− Taloyhtiöllä on myös hyvä olla likviditeettiä vähintään kahden kuukauden vastikkeiden verran puskurina, jos tulee esimerkiksi yllättäviä korjauksia ja ennakoitua suurempia kuluja, Kero muistuttaa.
Isännöintiliiton maaliskuun lopulla tekemässä kyselyssä runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että tulevalla yhtiökokouskaudella heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä hoitovastikkeet nousevat pääasiassa hieman eli 1–5 prosenttia. Vajaa viidennes kertoi vastikkeiden nousevan merkittävästi eli yli viisi prosenttia. Vain 13 prosenttia kertoi hoitovastikkeen pysyvän pääasiassa samana.
Isännöintiliitto kysyi isännöitsijöiltä myös taloyhtiölainojen lyhennysongelmista. Enemmistö, runsaat 86 prosenttia kertoi, että ongelmia lainanlyhennyksissä ei ole ollut. Kuitenkin vajaat 14 prosenttia raportoi ongelmia olleen muutamia.
Vastikerästien pienestä lisääntymisestä normaaliin nähden kertoi runsas neljännes vastaajista, ja runsaat kaksi prosenttia kertoi niiden lisääntyneen merkittävästi.
Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaan mukaan taloyhtiöt ovat olosuhteet huomioiden melko hyvässä kunnossa ottamaan kohoavat kustannukset vastaan, vaikka poikkeuksiakin löytyy.
− Hyvän ja huonon taloyhtiön ero kasvaa entisestään, mikä on kiinnostavaa asuntokaupan näkökulmasta. Kun on ostamassa asuntoa, pitäisi olla entistä tarkemmin kiinnostunut siitä, millainen taloyhtiö on ja miltä sen näkymät näyttävät, Viljamaa sanoo Talouselämälle.
Talouden epävarmuus ja nousevat korot laskevat asuntojen hintoja myös tänä vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vuoden lopulla asuntomarkkinat alkavat taas toipua. Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa alueellisesti alkuvuonna.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun koko maassa, ennustaa Hypo-pankki. Syynä on inflaatio ja kuluttajien heikko ostovoima. Koko vuoden hintakehitys jää kuitenkin plussan puolelle hyvän alkuvuoden ansiosta.
Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään