Inflaatio korkeimmillaan yli 30 vuoteen – vastikkeet nousevat

Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa. Ennakkotietojen mukaan inflaatio oli maaliskuussa 7,5 prosenttia.

− Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä, Hypon ekonomisti Juho Keskinen varoittaa Talouselämä-lehdessä.

Euriborin kääntymistä plussalle Keskinen ei näe kovinkaan huolestuttavana asuntovelallisten näkökulmasta. Markkinoilla yleisimmän viitekoron ennakoidaan asettuvan noin 1–2 prosentin tasolle vuoden kuluttua ja Suomessa lainaa haettaessa maksukyky testataan kuuden prosentin korkotasolla.

− Muiden kulutustarvikkeiden ja lämmitykseen tarvittavien raaka-aineiden hintojen nousu voi itse asiassa muodostua monille lainanhoitomenoja merkittävämmäksi rasitteeksi, hän toteaa.

Keskinen arvioi, että inflaation ja kustannusten nousun vuoksi loppukevään yhtiökokouksissa nähdään historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä. Korjaushankkeita saatetaan nyt myös lykätä korkean kustannustason vuoksi.

Asumiskustannuksiin jopa kymmenen prosentin nousu

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi Talouselämä-lehdelle, että etenkin kivihiiltä ja maakaasua käyttävissä kunnissa, kuten Helsingissä, kaukolämpöä hyödyntävän kerrostalon hoitokuluissa on painetta jopa kymmenen prosentin korotukselle. Tämän suuruusluokan korotus voi Keron mukaan olla edessä taloissa, joissa ei ole käytössä esimerkiksi maalämpöä tai poistoilmalämpöpumppuja.

− Tyypillisessä suomalaisessa taloyhtiössä hoitokulujen kasvupaine voisi olla tänä vuonna arviolta 3–5 prosenttia viime vuodesta, mutta jokaisen taloyhtiön tilanne pitää selvittää erikseen, Kero sanoo.

Kero muistuttaa taloyhtiöitä vastikekertymien seurannasta ja saatavien karhuamisesta tarvittaessa.

− Taloyhtiöllä on myös hyvä olla likviditeettiä vähintään kahden kuukauden vastikkeiden verran puskurina, jos tulee esimerkiksi yllättäviä korjauksia ja ennakoitua suurempia kuluja, Kero muistuttaa.

Vastikerästit lisääntyvät

Isännöintiliiton maaliskuun lopulla tekemässä kyselyssä runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että tulevalla yhtiökokouskaudella heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä hoitovastikkeet nousevat pääasiassa hieman eli 1–5 prosenttia. Vajaa viidennes kertoi vastikkeiden nousevan merkittävästi eli yli viisi prosenttia. Vain 13 prosenttia kertoi hoitovastikkeen pysyvän pääasiassa samana.

Isännöintiliitto kysyi isännöitsijöiltä myös taloyhtiölainojen lyhennysongelmista. Enemmistö, runsaat 86 prosenttia kertoi, että ongelmia lainanlyhennyksissä ei ole ollut. Kuitenkin vajaat 14 prosenttia raportoi ongelmia olleen muutamia.

Vastikerästien pienestä lisääntymisestä normaaliin nähden kertoi runsas neljännes vastaajista, ja runsaat kaksi prosenttia kertoi niiden lisääntyneen merkittävästi.

Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaan mukaan taloyhtiöt ovat olosuhteet huomioiden melko hyvässä kunnossa ottamaan kohoavat kustannukset vastaan, vaikka poikkeuksiakin löytyy.

− Hyvän ja huonon taloyhtiön ero kasvaa entisestään, mikä on kiinnostavaa asuntokaupan näkökulmasta. Kun on ostamassa asuntoa, pitäisi olla entistä tarkemmin kiinnostunut siitä, millainen taloyhtiö on ja miltä sen näkymät näyttävät, Viljamaa sanoo Talouselämälle.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

asuntojen hinnat kääntyvät laskuun

22.8.2022

Hypo: Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun

Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun koko maassa, ennustaa Hypo-pankki. Syynä on inflaatio ja kuluttajien heikko ostovoima. Koko vuoden hintakehitys jää kuitenkin plussan puolelle hyvän alkuvuoden ansiosta.

10.3.2022

HYPO: Ukrainan sota synkensi asuntomarkkinat – kauppojakin peruttu

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen asuntomarkkinoille poikkeuksellista epävarmuutta jo toisen kerran 2020-luvulla, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Epävarmuus iskee ensin ostajiin: myyntiajat pitenevät ja kauppamäärät laskevat. Myyjät eivät heti anna alennusta, eikä laajempaa laskua nähdä hinnoissa, ellei talouskehitys käänny selvästi surkeampaan suuntaan.

4.4.2022

Kadunvarsilatauspisteiden puute hidastaa sähköautojen yleistymistä

Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti