Noin sadan miljoonan Venäjällä, Baltiassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa neuvostoaikaisissa betonirumiluksissa asuvan ihmisen kotitalot saattavat tulevaisuudessa muuttua moderneiksi nollaenergiataloiksi.
Yle uutisoi Tallinnan teknisessä yliopistossa kehitetystä ratkaisusta, jolla yliopiston kampuksella korjausten tarpeessa seissyt rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen.
Vuoden kestäneen kunnostusrupeaman aikana entisen itäblokin esikaupungeista tuttua neuvostoliittolaista betoniarkkitehtuuria edustanut rakennus remontoitiin nollaenergiataloksi. Siitä näkyvimmin kertovat katolle asennetut aurinkokennot. Lisäksi talon ulkoisesta ilmeestä karistettiin muutenkin pois neuvostoaikojen ankeus ja harmaus.
Neuvostoliiton tuolloisen päämiehen, Nikita Hrushtshevin mukaan hrushtshovkoiksi kutsuttuja ja tätä nykyä usein huonokuntoisia betonirakennuksia on entisen itäblokin alueella paljon. Tallinnassa kehitetty ratkaisu mahdollistaa sen, että huonokuntoisten rakennusten elinkaari voi jatkua.
Samalla kun kiinteistön käyttömukavuus nousee nykyaikaiselle tasolle, sen käyttökulut putoavat dramaattisesti. Jos vielä verrataan kokonaisvaltaista kasvojenkohotusta siihen, että rakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kokonaan uusi, on nyt kehitetty malli selvästi edullisempi.
Ylen artikkelin voit lukea täältä:
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Talven jälkeen mökillä on hyvä tarkistaa muutamat turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten palovaroittimen toimivuus ja tulipesien hormien kunto. Tulisijat ja hormit kannattaa ottaa käyttöön hitaasti pienellä tulella, olipa kyse kiukaasta, takasta tai muusta tulipesästä.
Kaikki täydennysrakentamisen tavat vaativat lähtökohtaisesti asemakaavamuutosta. Sen mahdollisuutta kannattaa selvittää riittävän aikaisessa vaiheessa. Suomen Kiinteistölehti listasi eri tapoja taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Kustannustehokkuus ja ilmastoystävällisyys saivat porvoolaisen As Oy Aleksanterinkatu 17:n vaihtamaan kaukolämmöstä maalämpöön. Uusi lämmitysmuoto on jo tuonut merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Entinen puheenjohtaja ja isännöitsijä kertovat, että huolellinen suunnittelu oli avain onnistumiseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään