Hervanta esimerkkinä kunnille ikäystävällisen asuinalueen kehittämisessä

Ikääntymisen aiheuttamat muutokset toimintakyvyssä edellyttävät asuinympäristöjen muokkaamista ikäystävällisemmiksi. Tuoreet kokemukset Tampereen Hervannassa toteutetusta kehittämishankkeesta kertovat, että tähän löytyy monia keinoja eri toimijoiden välisen yhteistyön kautta.

Tampereen Hervannan asuinaluetta kehitettiin ikäystävälliseksi asumisen ja osallisuuden näkökulmasta vuosina 2015-2017. Ikääntyneiden määrä alueella kasvaa lähivuosina voimakkaasti, sillä rakentamisen aikaan Hervantaan muuttaneista moni asuu edelleen alueella. Ikäystävällisyys painottui asuinympäristön ja asumisen ratkaisuihin sekä ikääntyneiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen. Tavoitteena oli kiinnittää huomio aktiivisena vanhenemiseen ja ikäystävällisten ratkaisujen kasvavaan tarpeeseen.

Asuinympäristöllä on suuri merkitys hyvinvoinnin ja itsenäisen elämän tukemisessa, mutta ikääntyneiden tarpeita ei ole vielä riittävästi huomioitu yhdyskuntasuunnittelussa ja asuinalueiden kehittämisessä. Hervannan kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella esteettömyys ja turvallisuus ovat edellytyksiä sille, että ikääntyneet voivat vaikuttaa ja toimia omassa yhteisössään.

Yhteistyöllä ikääntyneiden asumista tukevia ratkaisuja

Ikäystävällisen asuinalueen konsepti tarjoaa mahdollisuuden tarkastella rakennettua ympäristöä, asumista ja palveluja yli hallintorajojen. Eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistyö ja kaikille sopiva asuinalueen suunnittelu ovat avainroolissa, kun tavoitteena on ikääntyneiden asumisen ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen.

”Ikäystävällisen Hervannan kehittämishanke nosti hyvin esille kehittämiskohteita”, kertoo asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä Tampereen kaupungilta.

”Kaupunki luovuttaa raitiotien varresta tontteja ikääntyville esteettömään ja yhteisölliseen asumiseen. Asiointi- sekä virkistysreittejä parannetaan penkein, kaitein ja kunnossapidolla. Lähitorin työntekijät keskustelevat ikääntyneiden kanssa asumisen sujumisesta ja neuvovat asunnon korjaamisessa tai mahdollisessa muutossa paremmin sopivaan asuntoon. Lisäksi olemme perustamassa erityisryhmien asumisen työryhmää, jonka tehtävänä on myös hyödyntää Hervannan kokemuksia muiden alueiden kehittämiseksi ikäystävällisiksi”, Heinävä toteaa.

Kehittämisessä olivat mukana Tampereen kaupungin eri hallinnonalojen lisäksi ikääntyneitä asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä. Kehittäminen liittyi ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 ja Tampereen kaupunkistrategian toteutukseen. Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Tampereen Kotilinnasäätiö ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys.

Kulkureittien esteettömyys ja levähdyspaikat pääreittien varrella ovat ratkaisevia liikkumisen, asioimisen ja yhteisöllisyyden kannalta. Korjaustarpeiden arvioinnissa ja uudisrakentamisessa on tärkeää huomioida ikääntyvän väestön tarpeet.

Hervannassa tunnistettiin tarve matalan kynnyksen neuvontapisteelle, Lähitorille, joka tarjoaa myös yhteistiloja asukkaiden kohtaamisiin ja harrastustoimintaan sekä palveluja arjen tueksi. Hervantaan suunniteltiin 20 toimenpidekokonaisuutta, joista osa toteutettiin kehittämishankkeen aikana ja osan toteutus jatkuu edelleen. Hervannan toimenpiteitä ja kehittämistuloksia voidaan hyödyntää myös muissa maamme kunnissa ja asuinalueilla paikalliset erityispiirteet huomioiden.