Taloyhtiössä tehdään vuoden aikana monenlaisia päätöksiä: määrätään vastikkeen suuruudesta, päätetään tilinpäätöksestä ja talousarviosta sekä tilataan remontteja. Toisinaan on tehtävä myös suurempia päätöksiä, esimerkiksi isännöinnin kilpailuttamisesta tai korjaushankkeiden aloittamisesta.
Aina ei ole selvää, kuka tai mikä taho päätöksiä saa taloyhtiössä tehdä. Seuraavassa selvitetään lyhyesti, mitkä päätökset kuuluvat yhtiökokouksen, mitkä hallituksen ja mitkä isännöitsijän tehtäviksi.
Yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävät taloyhtiön osakkaat. Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siellä, ellei osakas ole esteellinen. Taloyhtiön on lain mukaan järjestävä vähintään yksi yhtiökokous vuodessa (varsinainen yhtiökokous), mutta yhtiökokouksia voi olla useampiakin.
Yhtiökokous päättää esimerkiksi:
Hallitus valmistelee monista asioista päätösehdotukset yhtiökokoukselle. Myös osakas voi saada haluamansa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa. Hallitukseen valitaan 3–5 jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, ja hallituksessa voi olla myös varajäseniä. Hallituksen tehtävänä on muun muassa huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kirjanpidon, varainhoidon, kiinteistönpidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös valvoo isännöitsijän toimintaa.
Hallitus päättää esimerkiksi:
Hallitus voi päättää yhtiökokouksen valtuutuksella myös muista asioista.
Taloyhtiöllä on oltava isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous niin päättää. Isännöitsijä hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa sekä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa myös yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon käytännön järjestämisestä sekä antaa isännöitsijäntodistuksen sitä pyydettäessä.
Isännöitsijä päättää esimerkiksi:
Isännöitsijä voi päättää hallituksen valtuutuksella myös muista asioista.
Lisätietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän välisestä tehtävänjaosta löydät esimerkiksi Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari -teoksesta.
Oman toimen ohessa toimivan eli oto-isännöitsijän olisi hyvä olla oppimis- ja tiedonhaluinen toimija, joka tunnistaa oman osaamisensa rajat ja hakee tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua. Tärkeintä on, että hänellä on riittävästi aikaa isännöitsijän töiden hoitamiseen.
Hyvin hoidetussa yhtiökokouksessa asiat käsitellään selkeästi ja ripeästi. Kokouksen sujuvuutta edesauttaa, kun se valmistellaan asianmukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja voi toiminnallaan jouduttaa päätöksentekoa.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Osakkaalla ei siis normaalitilanteessa ole oikeutta tätä tehdä. Laissa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jolloin myös osakkeenomistaja voi kutsua koolle yhtiökokouksen.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään