Hallitus, isännöitsijä vai yhtiökokous – kuka tekee päätöksen?

Taloyhtiössä tehdään vuoden aikana monenlaisia päätöksiä: määrätään vastikkeen suuruudesta, päätetään tilinpäätöksestä ja talousarviosta sekä tilataan remontteja. Toisinaan on tehtävä myös suurempia päätöksiä, esimerkiksi isännöinnin kilpailuttamisesta tai korjaushankkeiden aloittamisesta.

Aina ei ole selvää, kuka tai mikä taho päätöksiä saa taloyhtiössä tehdä. Seuraavassa selvitetään lyhyesti, mitkä päätökset kuuluvat yhtiökokouksen, mitkä hallituksen ja mitkä isännöitsijän tehtäviksi.

Yhtiökokouksen päätökset

Yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävät taloyhtiön osakkaat. Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siellä, ellei osakas ole esteellinen. Taloyhtiön on lain mukaan järjestävä vähintään yksi yhtiökokous vuodessa (varsinainen yhtiökokous), mutta yhtiökokouksia voi olla useampiakin.

Yhtiökokous päättää esimerkiksi:

  • tilinpäätöksen vahvistamisesta ja talousarviosta
  • yhtiövastikkeen suuruudesta
  • lainojen nostamisesta (esim. putkiremonttia varten)
  • hallituksen jäsenten valinnasta ja palkkioista
  • tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta ja palkkioista
  • vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle
  • yhtiöjärjestyksen muuttamisesta
  • korjaushankkeiden aloittamisesta
  • muista asioista, jotka vaikuttavat merkittävästi asumiskustannuksiin tai huoneistojen käyttöön tai jotka ovat muuten epätavallisia tai laajakantoisia.

Hallitus valmistelee monista asioista päätösehdotukset yhtiökokoukselle. Myös osakas voi saada haluamansa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallituksen päätökset

Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa. Hallitukseen valitaan 3–5 jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, ja hallituksessa voi olla myös varajäseniä. Hallituksen tehtävänä on muun muassa huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kirjanpidon, varainhoidon, kiinteistönpidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös valvoo isännöitsijän toimintaa.

Hallitus päättää esimerkiksi:

  • isännöintiyrityksen, huoltoyhtiön ym. palveluntarjoajien valinnasta ja näiden kanssa solmittavista sopimuksista
  • yhtiön varojen käyttämisestä talousarvion mukaisesti
  • osakkaiden remonteille annettavista luvista ja mahdollisista lisäehdoista
  • osakkaalle tai asukkaalle annettavasta varoituksesta
  • kiireellisistä toimenpiteistä esim. vesivahingon tai tulipalon sattuessa.

Hallitus voi päättää yhtiökokouksen valtuutuksella myös muista asioista.

Isännöitsijän päätökset

Taloyhtiöllä on oltava isännöitsijä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous niin päättää. Isännöitsijä hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa sekä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa myös yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon käytännön järjestämisestä sekä antaa isännöitsijäntodistuksen sitä pyydettäessä.

Isännöitsijä päättää esimerkiksi:

  • juoksevista asioista, kuten laskujen hyväksymisestä ja vuosikorjausten tilaamisesta
  • energiatodistuksen teettämisestä
  • kiireellisistä toimenpiteistä esim. vesivahingon tai tulipalon sattuessa.

Isännöitsijä voi päättää hallituksen valtuutuksella myös muista asioista.

Lisätietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän välisestä tehtävänjaosta löydät esimerkiksi Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari -teoksesta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.5.2017

Taloyhtiön hallitus ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.

23.6.2015

Tarkkuus on valttia isännöitsijäntodistusta laadittaessa

Yksi isännöitsijän tärkeistä tehtävistä on isännöitsijäntodistuksen antaminen. Isännöitsijäntodistus on asiakirja, josta ilmenevät keskeisimmät asunto-osakeyhtiötä, osakkeita ja osakehuoneistoa koskevat tiedot. Osakkeenomistajalle on isännöitsijäntodistuksella merkitystä muun muassa asunto-osakkeiden kaupassa, luotonannossa ja asuntoa vuokrattaessa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

28.5.2015

Isännöintiyrityksen valitseminen

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009, AOYL) poikkeaa vanhasta siltä osin, että nykyinen sallii rekisteröidyn yhteisön, käytännössä isännöintiyrityksen, valitsemisen isännöitsijäksi. Aiemman lain perusteella isännöitsijäksi voitiin valita vain luonnollinen henkilö. Vaikka nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on tullut voimaan 1.7.2010, on voimaanpanolaissa todettu, että yhteisön valitseminen isännöitsijäksi tulee mahdolliseksi vasta kun valtioneuvoston asetuksella on tästä säädetty.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti