Vakavat asumishäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa viime aikoina. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista asumishäiriöihin puuttumista nopeasti ja tehokkaasti, toteavat kiinteistöalan järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Osakehuoneiston hallintaanotto on erityinen pakkokeino, jonka käytössä taloyhtiön on oltava tarkkana. Varsinaista hallintaanottoa edeltää monta vaihetta. Lain vaatimusten tulee täyttyä prosessin kaikissa vaiheissa.
Huoneenvuokralainsäädäntöä päivitetään parhaillaan. Suomen Vuokranantajien mukaan vuokralaisen häätäminen on nykyisellään liian vaivalloista ja keinot puuttua häiriöihin puutteellisia. Vuokranantajille kaivataan esimerkiksi oikeutta tyhjentää huoneisto itse.
Helsingin Sanomat uutisoi turkulaisnaisen saamasta häädöstä ja sen yllättävästä lopputuloksesta oikeudessa. Nainen asui isossa taloyhtiössä, jonka omistaa suuri turkulainen vuokranantaja. Häätöyritykset johtuivat naisen, hänen puolisonsa sekä pariskunnan vieraiden metelöinnistä.
Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi. Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein.
Aamulehti kirjoittaa tamperelaisesta Marjo Sekistä, joka vuokrasi asunnon unelmavuokralaiselta vaikuttaneelle miehelle. Pian selvisi, että miehellä ei ollut aikomustakaan maksaa mitään. Seki ei tullut tarkastaneeksi uuden vuokralaisen luottotietoja heti.
Riitaisa vuokrasuhteen purkaminen päättyi Helsingin hovioikeudessa vuokranantajan hyväksi, kun Helsingin kaupungin asunnot Oy eli Heka voitti kiistan vuokrasuhteen purkamisesta. Helsinkiläinen mies muutti noin 90 neliömetrin kokoiseen vuokra-asuntoon vuonna 2001. Keväällä 2018 Hekan omistaman asuintalon talotoimikunnan puheenjohtaja oli ilmoittanut isännöitsijälle epäilystä, että vuokralainen hoitaa asuntoaan huonosti.
Tampereella on käynnissä erikoinen riita. Liisa Tiukka, 91, on saanut omasta asunto-osakkeestaan häädön jouluksi, kirjoittaa Iltalehti. Liisa ei huomannut moittia taloyhtiön kesällä 2016 tekemää haltuunottopäätöstä.