
Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa ei näy kasvua
Taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä, käy ilmi Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä, käy ilmi Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Korjausrakentamiseen keskittyvät Kiinteistömessut järjestetään neljän vuoden tauon jälkeen ensi syksynä. Rakennusten energiatehokkuus ja digitaaliset talotekniikan ratkaisut ovat messuilla esillä.
Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Suomen Kiinteistölehti esittelee syksyn aikana avustuksia, joita taloyhtiöt voivat hakea. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta saa korjausrakentamisen avustuksia, joilla parannetaan hyvän asumisen edellytyksiä. Avustuksilla voi parantaa esimerkiksi taloyhtiön esteettömyyttä.
Kun taloyhtiössä valmistellaan suurta korjaushanketta, joka ulottuu myös osakkaiden huoneistoihin, osakkaat saattavat haluta tehdä samalla omiakin remonttejaan. Asunto-osakeyhtiölain puolesta tämä on mahdollista.
Taloyhtiön korjaushankkeisiin osallistuu hallituksen ja isännöitsijän lisäksi monenmoista muutakin tekijää. Heillä kaikilla on tärkeä osa korjaushankkeessa, mutta miten osapuolten roolit ja tehtävät jakautuvat tarkemmin?
Raksystems
Taloyhtiön korjaushankkeiden toteuttamiseen on jokaisella osakkaalla oma mielipide. Miten taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat suunnitella remontin niin, että kaikki toiveet tulevat kuulluiksi? Asianajaja Jaana Sallmen kertoo eräästä oikeustapauksesta.
Ikkunoista kannattaa pitää huolta, niin asumismukavuuden kuin ympäristönkin takia. Vetoa voidaan vähentää ja vuotoja paikata pienillä korjaustoimenpiteillä tai isolla remontilla. Mutta kenen vastuulla nämä toimenpiteet ovat?
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.