Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista. Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen.
Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenilleen tekemässä korjausrakentamisen laatu -kyselyssä kävi ilmi, että suunnittelijan ja urakoitsijan valinnassa hintaakin tärkeämmäksi ovat nousseet referenssit. Tämä luo toiveita korjausrakentamisen laadun paranemisesta tulevaisuudessa. Vastanneet taloyhtiöt olivat korjanneet viimeisten viiden vuoden aikana eniten rakennuksen julkisivuja, parvekkeita ja vesikattoja sekä käyttövesi- ja viemäriputkistoja.
UIPI on käynnistänyt kyselyn kiinteistönomistajien mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta omistamiensa rakennuksien korjaamiseen. UIPI on yleiseurooppalainen, voittoa tavoittelematon kiinteistöalan etujärjestö, jossa on kolmisenkymmentä jäsentä 28 maasta. Suomen Kiinteistöliitto on UIPI:n jäsen.
Suomen asuntokantaa on viime vuosina korjattu vuosittain yli kuudella miljardilla eurolla, mistä runsaat puolet ovat olleet asunto-osakeyhtiöihin tehtyjä, niiden omistajien rahoittamia korjauksia. Koronakriisi on viivästyttänyt taloyhtiöiden korjaushankkeista päättämistä ja töiden aloittamista. Huomattavassa osassa Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneita taloyhtiöitä tämän vuoden varsinainen yhtiökokous oli vielä pitämättä elokuun puolivälissä.
Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä keräsi touko-kesäkuussa pidetyllä lausuntokierroksella 55 lausuntoa. Lausuntoyhteenveto sekä yksittäiset lausunnot on nyt julkaistu, ympäristöministeriö uutisoi. Vastaajista 83 % arvioi menetelmän selkeäksi, 66 % tarpeeksi kattavaksi ja 73 % koki sen soveltuvan käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana.
Korjausrakentamisen koronaelvytyksellä olisi LVI Tekniset urakoitsijat ry:n mukaan merkittävä vaikutus työllisyyteen ja kansallisomaisuuden arvoon. Hallitus esitteli kesäkuun alussa neljännen lisätalousarvionsa Suomen talouden elvyttämiseen. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotettiin 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista, lisäksi MAL-sopimuksen myötä kunnallistekniikkaa ja valtion tukemaa asuntotuotantoa avustetaan 180 miljoonalla eurolla lähivuosien aikana.
Koronakriisin heikentämä taloustilanne vähentää taloyhtiöiden korjausrakentamista, selviää Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa tekemästä Korjausrakentamisbarometristä. Barometri näyttää kuluvalle vuodelle korjausrakentamisen kasvua enintään pääkaupunkiseudulla. Vastanneista 33 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen supistuvan kuluvana vuonna, kun taas 27 prosenttia odottaa korjaamisen kasvavan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Rakennustarvikeliike Stark avaa ympäri vuorokauden avoinna olevan myymälän Vantaan Petikkoon. Liike avataan tammi-helmikuun vaihteessa, kirjoittaa Talotekniikka. Stark Nonstop-myymälä vastaa erityisesti ammattirakentajien tarpeisiin, sillä yhä useimmissa rakennushankkeissa tehdään työtä vuorokauden ympäri.
Skanska on aloittanut ensimmäisen vaiheen korjausrakennustyöt Helsingin Meilahden Puistosairaalassa, eli entisellä Lastenklinikalla. Urakan arvo suojellussa rakennuksessa on noin 40 miljoonaa euroa, ilmenee Skanskan tiedotteesta. Skanskan tulosyksikön johtaja Urmas Soots kertoo, että rakennuksesta puretaan pois kaikki ongelmia aiheuttaneet materiaalit.
Korjausrakentamisbarometrin tulokset povaavat varovaista kasvua taloyhtiöiden korjaamiseen vuonna 2020. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen Ilmapuntari osoittaa positiivista saldolukua pk-seudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla oli hienoisesti enemmän vastaajia, jotka ilmoittavat yhtiönsä korjausten olevan ensi vuonna kuluvaa vuotta suurempia kuin niitä, jotka arvioivat korjausten supistuvan.
Vuoden 2019 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Korkeavuorenkatu 21:n korjaukselle ja muutostyölle. Hankkeessa korostui määrätietoinen toiminta suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi sekä vanhan ja uuden taitava yhteensovittaminen. Palkinnon perusteluissa Korkeavuorenkatu 21:n muutostöiden palkitsemista perusteltiin määrätietoisella toiminnalla suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi.