VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista. Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen.
Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenilleen tekemässä korjausrakentamisen laatu -kyselyssä kävi ilmi, että suunnittelijan ja urakoitsijan valinnassa hintaakin tärkeämmäksi ovat nousseet referenssit. Tämä luo toiveita korjausrakentamisen laadun paranemisesta tulevaisuudessa. Vastanneet taloyhtiöt olivat korjanneet viimeisten viiden vuoden aikana eniten rakennuksen julkisivuja, parvekkeita ja vesikattoja sekä käyttövesi- ja viemäriputkistoja.
UIPI on käynnistänyt kyselyn kiinteistönomistajien mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta omistamiensa rakennuksien korjaamiseen. UIPI on yleiseurooppalainen, voittoa tavoittelematon kiinteistöalan etujärjestö, jossa on kolmisenkymmentä jäsentä 28 maasta. Suomen Kiinteistöliitto on UIPI:n jäsen.
Suomen asuntokantaa on viime vuosina korjattu vuosittain yli kuudella miljardilla eurolla, mistä runsaat puolet ovat olleet asunto-osakeyhtiöihin tehtyjä, niiden omistajien rahoittamia korjauksia. Koronakriisi on viivästyttänyt taloyhtiöiden korjaushankkeista päättämistä ja töiden aloittamista. Huomattavassa osassa Kiinteistöliiton kyselyyn vastanneita taloyhtiöitä tämän vuoden varsinainen yhtiökokous oli vielä pitämättä elokuun puolivälissä.
Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä keräsi touko-kesäkuussa pidetyllä lausuntokierroksella 55 lausuntoa. Lausuntoyhteenveto sekä yksittäiset lausunnot on nyt julkaistu, ympäristöministeriö uutisoi. Vastaajista 83 % arvioi menetelmän selkeäksi, 66 % tarpeeksi kattavaksi ja 73 % koki sen soveltuvan käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana.
Korjausrakentamisen koronaelvytyksellä olisi LVI Tekniset urakoitsijat ry:n mukaan merkittävä vaikutus työllisyyteen ja kansallisomaisuuden arvoon. Hallitus esitteli kesäkuun alussa neljännen lisätalousarvionsa Suomen talouden elvyttämiseen. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotettiin 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista, lisäksi MAL-sopimuksen myötä kunnallistekniikkaa ja valtion tukemaa asuntotuotantoa avustetaan 180 miljoonalla eurolla lähivuosien aikana.
Koronakriisin heikentämä taloustilanne vähentää taloyhtiöiden korjausrakentamista, selviää Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa tekemästä Korjausrakentamisbarometristä. Barometri näyttää kuluvalle vuodelle korjausrakentamisen kasvua enintään pääkaupunkiseudulla. Vastanneista 33 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen supistuvan kuluvana vuonna, kun taas 27 prosenttia odottaa korjaamisen kasvavan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Rakennustarvikeliike Stark avaa ympäri vuorokauden avoinna olevan myymälän Vantaan Petikkoon. Liike avataan tammi-helmikuun vaihteessa, kirjoittaa Talotekniikka. Stark Nonstop-myymälä vastaa erityisesti ammattirakentajien tarpeisiin, sillä yhä useimmissa rakennushankkeissa tehdään työtä vuorokauden ympäri.
Skanska on aloittanut ensimmäisen vaiheen korjausrakennustyöt Helsingin Meilahden Puistosairaalassa, eli entisellä Lastenklinikalla. Urakan arvo suojellussa rakennuksessa on noin 40 miljoonaa euroa, ilmenee Skanskan tiedotteesta. Skanskan tulosyksikön johtaja Urmas Soots kertoo, että rakennuksesta puretaan pois kaikki ongelmia aiheuttaneet materiaalit.