Rahoituksen kallistuminen ja saatavuusongelmat vaikeuttavat taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista.
Miltei joka toisella Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista on tänä vuonna taloyhtiössään korjaushanke. Korjaus- ja urakointivaihe on näistä runsaalla puolella yhtiöistä ja tarjouspyyntövaihe joka kuudennella. Korjaushankkeiden suunnittelu- ja toimeenpanovaiheissa olevien osuudet eivät ole kasvaneet pariin vuoteen.
Koko Suomessa vastanneista 26 prosenttia arvioi, että oman taloyhtiön korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. Vastanneista 31 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan viime vuoteen verrattuna. Vuodelle 2023 vastaajissa on yhtä paljon kasvua ja supistumista odottavia, molempia 29 prosenttia kaikista vastaajista.
Ajankohtainen taloustilanne varjostaa korjausrakentamisen näkymiä. Miltei 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ajankohtainen taloustilanne vaikuttaa heikentävästi korjaushankkeisiin ja ylläpitoon. Tämä on korkein lukema sitten mittauksen aloittamisen vuonna 2014. Edelleen kuitenkin reilu enemmistö, 59 prosenttia, kertoo, ettei taloustilanteella ole vaikutusta toimenpiteiden toteutumiseen.
Barometrissa kysyttiin myös koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista korjaushankkeisiin ja talouteen. Yleiskuva ei ole merkittävästi muuttunut viime keväästä. Kolmasosa ei ole havainnut vielä muutoksia.
Varautumista nouseviin korjauskustannuksiin on silti tehty keväistä enemmän, 35 prosentissa yhtiöistä. Tarjoushintojen nousua on nähtävissä 19 prosentissa vastauksia. Isännöitsijöiden vastauksissa vaikutuksia oli hallitusjäseniä yleisemmin näkyvissä.
– Kaiken kaikkiaan barometrin tuloksista on poistunut ensimmäisen koronavuoden jälkeisen ajan kasvutoiveikkuus. Kasvua on kuitenkin selvästi havaittavissa energiaan liittyvissä hankkeissa, jolla pystytään reagoimaan myös kulupaineisiin. Talouden ja rahoituksen nousseet haasteet lisäävät aina tarvetta entistäkin suunnitelmallisempaan toimintatapaan taloyhtiöissä, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Putkistohankkeet, lämmitysjärjestelmän uudistaminen, latausinfran rakentaminen ja rakennusten ulkokuoren hankkeet ovat yleisimmät korjaushankkeet kerrostaloissa tänä vuonna. Lämmitysjärjestelmä- ja latausinfrahankkeiden lisäksi nousua on havaittavissa aurinkosähköhankkeiden määrässä.
Rivitaloissa painottuvat eniten piharakenteiden, rakennusten ulkokuoren ja latausinfran hankkeet.
Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke 40 prosentin osuudella. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan ja putkistojen korjaukset. Aurinkosähköhankkeiden määrä ja osuus on kasvussa.
Rivitaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat kärkipaikalla 40 prosentin osuudella. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin joka neljäs vastaajista. Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset olivat esillä noin joka viidennessä rivitaloyhtiöissä lähimmän viiden vuoden aikana. Myös rivitaloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmissä hankkeita on yhä enemmän.
Korjauslainojen saatavuudessa on lainatarjousten perusteella tapahtunut heikennystä kevääseen ja viime syksyyn nähden. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden määrä on kasvanut 44 prosenttiin. Vastaajista 5 prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
Lainarahoituksen saamisen arvioidaan jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Edelleen suurin osa, 77 prosenttia vastaajista, arvioi lainansaannin pysyneen ennallaan. Sen sijaan lainaehtojen odotukset ovat edelleen selvästi heikentyneet. Peräti 74 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia ei juuri kukaan.
– Markkinakorkojen nousu alkoi ryminällä kesällä 2022, mikä on havaittu myös taloyhtiöissä. Suurelta osin taloyhtiöitä koskevat viitekorkojen nousut ajoittuvat vasta ensi vuoden kevääseen ja kesään, mikä on hyvä jo tässä vaiheessa tiedostaa taloyhtiöissä, Kero sanoo.
Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalin mediaani on kääntynyt nousuun. Syys–lokakuussa vastanneiden marginaalin mediaani oli 0,93 prosenttia, kun keväällä lukema oli 0,85. Vastauksista 80 prosenttia on välillä 0,5–2,5 prosenttia. Yhä enemmän raportoidaan runsaan kahden prosentin marginaaleista.
Korjauslainojen korkosuojauksesta ilmoitti hieman alle 10 prosenttia vastaajista. Näistä 45 prosentilla oli mallina kiinteä korko, korkokatto 33 prosentilla.
Noin 70 prosentilla vastanneiden taloyhtiöillä oli määräaikainen sähkösopimus kiinteistösähkössä. Tämä selittää sitä, että sähköenergian sopimushinta oli vastaushetkellä kerrostaloissa viime kuukausien markkinahintaan nähden erittäin matala, noin 6,50 snt/kWh. Havainnoista 80 prosenttia oli väliltä 4,0–27,5 snt/kWh.
Tulosten perusteella määräaikaisia sopimuksia päättyy merkittäviä määriä tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä sekä vuosina 2023–2024.
– Vastausten perusteella voidaan arvioida, että taloyhtiöt kohtaavat isolta osaltaan muuttuneen energiamarkkinan hintaolosuhteet vasta vuonna 2023. Sopimustilanne on muodostanut vuodelle 2022 taloudellista puskuria, mikä onkin ollut taloyhtiöissä tarpeen. Sähkö- ja energiamarkkinoiden tulevien kuukausien ja vuosien kehitys määrittää sen, miten voimakas sähkön hinnan nousu ja hintojen vaihtelu taloyhtiöissä lopulta kohdataan, Kero toteaa.
Suomen Kiinteistölehden ja Suomen Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri toteutettiin verkkokyselynä 29.9.–12.10.2022. Kyselyyn vastasi 3 919 henkilöä.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Suomen Vuokranantajien tuoreen barometrin mukaan hoitokulujen nousu on edelleen merkittävä riski asuntosijoittamisen kannalta. Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vaikeaa, mutta nyt tilanne on helpottunut.
Yksityisten vuokranantajien ostoaikeet ovat olleet maltillisessa nousussa viimeiset yli puolitoista vuotta, mutta tänä keväänä ne kääntyivät hienoiseen laskuun. Noin 40 prosenttia lainaa hakeneista kokee, että lainansaanti asuntosijoitustoimintaan on vaikeutunut.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään