Taloyhtiöiden korjaushankkeiden näkymät ovat viimevuotista heikommat, käy ilmi Kiinteistöliiton kevään korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Miltei joka toisella vastanneista on kuluvana vuonna taloyhtiössään korjaushanke. Rakentamisvaihe joko juuri päättyneenä tai meneillään on noin joka neljännellä vastaajalla. Tämä osuus on jopa viimevuotista suurempi.
Sen sijaan tarjouspyyntö- ja suunnitteluvaiheissa olleiden osuus oli vuoden takaista pienempi. Hankesuunnitteluvaiheessa olevien osuus on pysynyt ennallaan.
Koko Suomessa joka neljäs vastaaja arvioi, että taloyhtiön korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. Kuitenkin 34 prosenttia odottaa, että korjaaminen yhtiössä supistuu viime vuoteen verrattuna. Myös vuodelle 2024 vastaajissa on enemmän supistumista kuin kasvua odottavia.
Ajankohtainen taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä. Kevään barometrin vastaajissa oli kuitenkin syksyä vähemmän niitä, jotka arvioivat taloustilanteen vaikuttavan heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen.
Edelleen selkeä enemmistö, 63 prosenttia vastaajista, ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiön korjausrakentamiseen.
Nouseviin korjauskustannuksiin varauduttiin viimevuotista enemmän. Näin teki 38 prosenttia yhtiöistä. Tarjoushintojen nousua on nähtävissä 18 prosentissa vastauksia. Saatavuusvaikeuksia tuli vastaan aiempaa harvemmin.
– Barometrin vastauksista heijastuvat heikentyneet suhdanteet sekä hintojen ja korkojen nousu, jotka kaikki painavat kuluvan vuoden hankkeiden käynnistymistä, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kuitenkin kaksi kolmesta ilmoitti, ettei heikentyneellä taloustilanteella ole vaikutusta yhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Tämä ennakoi Keron mukaan sitä, että korjausrakentamisen aktiviteetti pysyy korkealla.
Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke 36 prosentin osuudella. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan ja putkistojen korjaukset, joista kertoi 15–20 prosenttia kerrostalovastaajista. Aurinkosähköhankkeiden määrä oli 11 prosenttia kaikista kerrostalovastaajista.
Rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat ovat kärjessä 38 prosentin osuudella. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin joka neljäs vastaajista.
Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset olivat esillä noin joka viidennessä rivitaloyhtiöissä lähimmän viiden vuoden aikana, ja aurinkosähköjärjestelmistä kertoi kahdeksan prosenttia vastaajista.
– Sähköautojen latausjärjestelmien viisivuotislukemat jäävät hieman jälkeen vuosien 2021 ja 2022 havainnoista. Kyse voi olla osin siitä, että latauspisteitä on saatu jo toteutettua runsaasti viime vuosina, Kero pohtii.
Korjausrakentamisbarometrin tulosten perusteella viimeisen viiden vuoden aikana latauspisteitä on toteuttanut jo kolmannes kerrostaloyhtiöistä.
Taloyhtiöiden korjauslainojen saatavuus pankeista on tulosten perusteella viime syksyä parempi: korkeintaan yhden laintarjouksen saaneiden osuus oli tällä kertaa 36 prosenttia, kun syksyllä lukema oli 44 prosenttia. Vastaajista 5,5 prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
Lainarahoituksen saamisen arvioidaan edelleen jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Kuitenkin edelleen suurin osa, 71 prosenttia vastaajista, arvioi lainansaannin pysyneen ennallaan. Vastaajista 70 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja ja parantuvia yksi prosentti.
Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalin mediaani on pysynyt ennallaan 0,9 prosentissa. Jakauma on kuitenkin leventynyt aiempaa suurempien marginaalien suuntaan.
Korjauslainojen korkosuojauksesta ilmoitti hieman alle 10 prosenttia vastaajista. Kiinteää korkoa ja korkokattoa oli yhtä paljon, korkotunnelia vain harvoilla.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2023 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3907.
Vastaajista 3585 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 213 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 106 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Nettikysely toteutettiin 29.3.–12.4.2023.
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Taloyhtiö voi nostaa vahingonkorvauskanteen isännöintikartellipäätöksessä mainittuja toimijoita vastaan. Perusedellytyksenä on, että taloyhtiö pystyy näyttämään kartellista sille syntyneen vahingon toteen. Jos oikeuteen päädytään, taloyhtiön kannattaa hankkia itselleen kartellivahingonkorvauksiin erikoistunut juristi.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään