asuntomarkkinakatsaus

Uusimmat artikkelit

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

19.11.2021

Nuoret muuttavat omilleen historiallisen aikaisin

Korona-aika näyttää jopa helpottaneen nuorten itsenäistymistä, sillä kilpailu yliopistokaupunkien vuokra-asunnoista väheni palvelualojen vaikeuksien ja Airbnb-markkinan murenemisen vuoksi. − Pitkäaikaisempi syy on se, että kasvukaupunkeihin on valmistunut enemmän asuntoja kuin kertaakaan vuodesta 1995 alkaneen tilastohistorian aikana. Tarjonnan lisäys auttaa selvästi, sillä vuokrien nousu on rauhoittunut ja hintakehitys on jäänyt selvästi maltillisemmaksi kuin muissa Pohjoismaissa, Hypon pääekonomisti […]

24.8.2020

Hypo: Asuntokauppa elpymässä, hinnat hiipuvat ja eriytyvät

Asuntokauppa kuroi alkukesällä nopeasti umpeen koronan vuoksi keväällä syntynyttä historiallista notkahdusta. Kauppoja tehdään silti yhä noin 10 prosenttia vähemmän kuin helmikuussa. Kauppamääristä suli keväällä hetkessä 35 prosenttia, kun tautitilanne paheni, ilmenee Hypon Asuntomarkkinakatsauksesta (3/2020).

22.5.2020

Hypo: Nopea pudotus ja mahdollisesti myös nopea nousu

Koronavirus ja sen nujertamiseksi käyttöön otetut poikkeustoimet jäähdyttivät asuntomarkkinat maaliskuun puolivälissä. Kriisi etenee historian esimerkkien mukaan kolmivaiheisesti: ensin vähenevät kauppamäärät, sitten laskevat hinnat ja lopulta epidemian hellittäessä kasvukaupungit toipuvat nopeasti, arvioi Hypo Asuntomarkkinakatsauksesssaan. Korona vähentää uudistuotantoa, minkä vuoksi vuonna 2021 – 2022 valmistuvien asuntojen määrä jää alhaisemmaksi.

17.4.2020

Asuntokauppa oli vilkasta alkuvuonna

Asuntokaupan ensimmäinen vuosineljännes oli vilkas. Tammi-maaliskuussa myytiin uusia ja vanhoja asuntoja neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Uusia asuntoja myytiin  peräti 24 prosenttia edellisvuotta enemmän, ilmenee Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asuntomarkkinakatsauksesta.

27.2.2020

Hypo: Koko maan asuntojen hintakehitys hiipuu kohti nollaa

Asuntomarkkinoiden tila näyttää kokonaisuudessaan melko myönteiseltä, arvioi Hypo vuoden ensimmäisessä suhdannekatsauksessaan. Koko maan asuntojen hintojen keskiarvo on laskussa, ensi vuosi menee miinuksen puolelle. Arvon lasku koskee joka toista asuntoa.

19.2.2020

Vuokra-asuminen yleistyy kaupungeissa

Kolmasosa suomalaisista kotitalouksista asuu nyt vuokralla. Vuokralaistiheys vaihtelee paljon eri puolilla Suomea, ilmenee OP:n ekonomistien asuntomarkkinakatsauksesta. Kaupungistumisen myötä vuokralla asumisen suosio kasvaa, ja suurten kaupunkien tietyissä osissa jopa yhdeksän kymmenestä asuntokunnasta asuu vuokralla.

27.11.2019

Hypo: Asuntomarkkinoilla uusia näkymiä

Asuntomarkkinoiden näkymät ovat muuttuneet suotuisammiksi kesän taantumauhkan hälvettyä ja keskuspankkien toimien myötä. Koko Suomen osalta asuntojen hintaennuste ensi vuodelle ei kuitenkaan lupaa nousua kasvukeskuksien ulkopuolella, selviää Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Asuntomarkkinakatsauksesta. Hypon mukaan muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella asuntojen hinnat ovat laskussa vuonna 2020, koko maan hintakehityksen laskiessa nollaan prosenttiin ja pääkaupunkiseudun hintojen noustessa kahteen prosenttiin.

1.10.2019

Hypo: Asuntojen alueelliset hintaerot tilastoitua suurempia

Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintaerot pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostaman kasvukolmion ja muun maan välillä ovat tilastoitua suurempia. Syy tilastoharhaan on se, että alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat, on asuntokauppa hiljaisempaa eikä asuntoa välttämättä saa lainkaan kaupaksi. Myymättömät asunnot eivät luonnollisesti tule mukaan kauppahintatilastoihin.

4.3.2019

Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan. Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta. – Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa.

8.11.2018

Järvenpää-ilmiö saa voimaa kaupungistumisesta – silti hengähdystauko edessä

Viime vuosina nopeasti kehittynyt Järvenpää-ilmiö yskii. Kasvukeskusten ydinkeskustat vetävät väkeä, mutta raideliikenteen varrella sijaitsevat asutuskeskittymät vetävät henkeä. Uusia asuntoja valmistuu nyt niin paljon, ettei ostajia ja vuokraajia heti riitä kaikkiin.

3.9.2018

Suomi on priimus Pohjoismaiden vertailussa

Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi.