Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tuholaisia. Siinä on kuitenkin määritelty vastuut. Esimerkiksi yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä, joten periaatteessa laki määrittelee vastuut sen mukaan, missä tuholaisia on.
Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä, kirjoittaa Koillissanomat.
Suomen ASH:n teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa väestöstämme kannattaa parveketupakoinnin kieltämistä lailla. Valtaosa tutkimukseen vastanneista pitää myös tupakkalain tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta hyvänä. Tutkimukseen osallistuneista 63 prosenttia kannatti parveketupakoinnin kieltämistä lailla ja 26 prosenttia vastusti kieltoa.
Tupakkalakiin tulee uusia muutosesityksiä todennäköisesti jo syksyllä. Savuttomaan Suomeen eli käytännössä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen pyritään vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Kainuun Sanomat. Vuonna 2030 päivittäin tupakkaa ja muita nikotiinituotteita käyttäviä pitäisi olla korkeintaan viisi prosenttia suomalaisista.
Aurinkoisena helatorstaina moni kaivaa grillin esiin ja ryhtyy ruuanlaittopuuhiin. Parvekkeella tapahtuvasta kokkailusta leviävät tuoksut saattavat herättää naapureissa muutakin kuin ruokahalun. Aihe näkyy keväisin myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa.
Syksyllä monessa taloyhtiössä hallitus käynnistelee toimintaansa kesätauon jälkeen. Uuden puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen on hyvä pitää mielessään, että Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen monenlaista tukea ja neuvontaa hallitustyöhön. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan on tärkeää perehtyä huolellisesti oman yhtiönsä tilanteeseen ja keskeisiin asiakirjoihin.
Suomessa on noin 88 000 taloyhtiötä, joista yli puolet on enintään yhdeksän huoneiston yhtiöitä. Pieniinkin taloyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, eikä laki sisällä poikkeussäännöksiä pienille yhtiöille. Tästä huolimatta monessa pienessä taloyhtiössä on pyritty muodostamaan asunto-osakeyhtiölaista poikkeavia käytäntöjä.
Lain käyttäminen on aina myös soveltamista ja tulkintaa, jossa ensiarvoisena apuna on ajantasainen lakikommentaari. Asunto-osakeyhtiölakiin on tullut paljon muutoksia, ja siksi perinteinen Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari on päivitetty. Kommentaarissa avataan asioita myös oikeustapauksien kautta.
Näitä näkemyksiä et voi ohittaa – maan johtavat asiantuntijat kertovat, miten asunto-osakeyhtiölakia pitää soveltaa. Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaarista on ilmestymässä uusi, päivitetty painos. Se on oiva apu isännöitsijöiden ja muiden kiinteistöalan ammattilaisten arjessa.
Asuntokaupoilla voi törmätä myynnissä olevaan asuntoon talossa, joka on tarkoitus purkaa lähivuosina. Kun taloyhtiössä harkitaan vanhan purkamista ja uuden rakentamista tilalle, taloyhtiön myynnissä olevien asuntojen käyvän hinnan määritys on vaikeaa, kertoo Tekniikka & Talous. Kiinteistöliiton päälakimiehen Jenni Huplin mukaan purettavan asunnon ostajan on tehtävä samaa normaalia harkintaa asuntokaupasta kuin muutenkin asuntokaupoilla.
Hallitus ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotettaisiin. Keskeisin muutos olisi se, että taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun voimassa olevan lain mukaan asunto-osakeyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti. Hallitus antoi esityksen tästä eduskunnalle.