Asuntoluottojen lainakatto 85 prosenttiin muiden kuin ensiasuntolainojen osalta

Lainakattoa höllennettiin koronakriisin alussa 90 prosenttiin. Nyt se palautetaan koronakriisiä edeltävälle tasolle 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lainanhakijalla pitää olla säästössä 15 prosenttia asunnon myyntihinnasta, 10 prosenttia ei enää riitä.

Asuntomarkkinat ovat toipuneet hyvin koronapandemian aiheuttamasta shokista. Uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat jatkaneet kasvuaan. Tämä korostaa Finanssivalvonnan mielestä ylivelkaantumisen hillinnän tärkeyttä.

Nyt tehdyllä päätöksellä torjuttiin koronakriisin aiheuttamia ja asuntomarkkinoiden vakaata toimintaa uhkaavia suhdanneluonteisia riskejä. Asuntokaupan ja asuntoluotonannon vilkastumisen myötä tarvetta kevennykselle ei FIVA:n mukaan enää ole.

Asuntomarkkinat vilkastuivat kesällä 2020, jonka jälkeen asuntokauppa ja -lainananto ovat olleet aiempia vuosia vilkkaampia. Kotitalouksien velkaantumisaste (velat suhteessa käytettävissä olevaan tuloon) oli maaliskuun 2021 lopussa ennätykselliset 133,6 %. Velkaantumisaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

FIVA:n johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa tiedotteessa, että asuntolainanannon kiihtynyt kasvu uhkaa lisätä runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien määrää.

− Lainakaton alentaminen hillitsee vakuuksiin nähden suurimpien lainojen myöntämistä. Lisäksi lainanantajien tulisi olla pidättyväisiä erityisen pitkien ja tuloihin nähden suurten asuntolainojen myöntämisessä, Nykänen toteaa.

Pankkeja edustava Finanssiala ry kuitenkin arvostelee Finanssivalvonnan päätöstä kiristää lainakattoa. Finanssialan mukaan vilkasta menoa asuntomarkkinoilla selittävät ainakin osittain pandemiaan liittyvät asumistoiveiden muutokset.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

10.10.2017

Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi

Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen […]

28.4.2017

Tupakointi

Tupakointi ja sen rajoittaminen herättävät keskustelua taloyhtiöissä. Yhtäältä on kyse jokaisen oikeudesta savuttomaan asumiseen ja elämään. Toisaalta tupakointi nähdään henkilökohtaiseen vapauteen ja yksityiselämän suojaan liittyvänä asiana, jonka rajoittaminen koetaan perusoikeuteen puuttumisena.

16.5.2017

Talkoot ja pihan pelisäännöt

Taloyhtiössä asuminen tarkoittaa yhteiseloa taloyhtiön muiden asukkaiden kanssa. Parhaimmillaan taloyhtiö muodostaa yhteisön, jossa kaikki viihtyvät. Jokaisella osakkaalla ja asukkaalla on tärkeä rooli siinä, että asuminen taloyhtiössä sujuu mukavasti, viihtyisästi ja vastuullisesti.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti