
VATT: Lainakatto vaikeuttaa pienituloisten ensiasunnon ostoa
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.
Lainakattoa höllennettiin koronakriisin alussa 90 prosenttiin. Nyt se palautetaan koronakriisiä edeltävälle tasolle 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lainanhakijalla pitää olla säästössä 15 prosenttia asunnon myyntihinnasta, 10 prosenttia ei enää riitä.
Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.
Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä, arvioi Suomen Pankki. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Suomen Pankki haluaisikin nyt asettaa asuntolainoille ylärajan ja rajoittaa maksuaikaa lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi.
Finanssivalvonta palauttaa asuntolainojen lainakaton perustasolle 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnonostajille. Päätöksellä tuetaan asuntomarkkinoiden toimintaa koronapandemian seurauksena muuttuneessa taloustilanteessa. Muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhteen palauttaminen perustasolle eli 90 prosenttiin tukee asuntomarkkinoita ja reaalitaloutta nykyisissä poikkeuksellisissa oloissa.Toimivat asuntomarkkinat helpottavat asuntojen myyntiä kotitalouksien muuttuvissa elämäntilanteissa.
Suunniteltu lainakatto ei saa häiritä asuntomarkkinoiden toimintaa eikä varsinkaan ensiasunnon ostajia, korostaa Nordean Pohjoismaiden henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella Savon Sanomissa. Mella pitää tärkeänä kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemistä, mutta katsoo varsinkin nuorten maksuhäiriöiden syyksi pikemminkin pikavipit kuin pankkien lainanannon. Hän korostaakin sitä, että pikavippien markkinointiin tulisi puuttua ja pikavippiyhtiöt saattaa Finanssivalvonnan valvottaviksi. Sara Mellan mukaan jo nyt, eli […]
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumista hillitsemään tulisi säätää asuntolainojen lainakattoa täydentämään henkilökohtainen velkakatto. Myös niin sanottu positiivinen luottorekisteri tulisi ottaa käyttöön. Kotitalouksien velan määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa erityisesti asunto- ja taloyhtiölainojen johdosta.
Taloyhtiölainoihin liittyvä keskustelu on käynyt kuumana. Erityisesti pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainakattoa taloyhtiölainoille. Kaikkia ostajia koskeva matalampi lainakatto voi olla järkevä muutos, mutta jos taloyhtiölainoja aletaan väärin perustein muokata tai vuokranantajien verokohtelua kiristää, kipeästi markkinoille kaivattu asuntotuotanto tulee dramaattisesti hidastumaan.