
Suomen Kiinteistölehti toivottaa hyvää kesää!
Painettu lehtemme lomailee syyskuulle asti, mutta nettisivut ja sosiaalinen media päivittyvät heinäkuun 10. päivään saakka. Mukavaa juhannusta ja toivottavasti myös aurinkoista kesää!
Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?


Painettu lehtemme lomailee syyskuulle asti, mutta nettisivut ja sosiaalinen media päivittyvät heinäkuun 10. päivään saakka. Mukavaa juhannusta ja toivottavasti myös aurinkoista kesää!

Moni suuntaa loman viettoon pois kotoaan ennen juhannusta. Ennen lähtöä on hyvä varmistua että kodin paloturvallisuus on riittävällä tasolla. Sama asia koskee myös tuhansia vapaa-ajan asuntoja, jonne monet suomalaiset suuntaavat kesän viettoon.

Jos juhannuksen vietto keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin välittömästi liian vaarallisena. Koska juhannus kuitenkin tänäkin vuonna vietetään, juhannusmiehen on syytä miettiä perusteellisesti, kuinka keskikesän juhlasta selvitään hengissä, jopa ehjin nahoin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottaa juhannusmiehiä ja kaikkia muita juhlijoita huolellisuuteen erityisesti tulen kanssa.

Kesämökkien vuokraussesonki on nyt huipussaan. Mökin vuokraamisesta sovitaan usein puutteellisesti, jolloin riskien ja konfliktien todennäköisyys kasvaa. Suuri osa kesämökkien vuokrasopimuksista tehdään suullisesti.

Suosittua, valtakunnallista Avoimet puutarhat – teemapäivää vietetään tänä vuonna neljännen kerran. Satojen puutarhakohteiden portit aukeavat kävijöille kesäkuun 28. päivä klo.

Lähitapiola-yhtiöt ja Hypo ovat perustaneet kasvukeskusten asuntotontteihin sijoittavan rahaston. Asuntotonttirahasto tavoittelee alkuvaiheessa tonttivarallisuutta, joka mahdollistaa lähes 4 000 uuden asunnon rakentamisen kasvukeskuksiin lähivuosien aikana. Rahasto hyödyntää Hypon tonttikonseptia, jossa asunnon ostaja voi lunastaa oman tonttiosuutensa sitten, kun hän näkee sen itselleen parhaaksi oman taloutensa näkökulmasta.

Grilliruoka, hyvä seura ja aurinko – siinä monen suomalaisen suosikkitapa juhlistaa kesää. Lyhyestä lämpimästä kaudesta kannattaakin nauttia, ja jos siltä tuntuu, myös kerrostaloasukas voi huoletta pistää grillin kuumaksi parvekkeella. Toki naapurisovusta ja paloturvallisuudesta on pidettävä huolta, muistuttaa Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Ilmalämpöpumput, maalämpöpumput ja ajoneuvojen ilmastointilaitteet sisältävät ilmastolle haitallista kylmäainetta. Sen vuoksi niitä sisältäviä laitteita saavat käsitellä vain ammattilaiset, joilla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukesin) myöntämä kylmäalan pätevyys. Asennusliikkeellä tulee olla myös kylmälaiteliiketodistus, eli kylmäalan toimintaoikeus Tukesin rekisterissä.

Digitan operoimassa UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkossa käynnistetään heinäkuun lopussa lähetystaajuuksien muutostyöt. Koko maan kattavat taajuusmuutokset tehdään valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Muutoksia tehdään muutama alue kerrallaan ja ne alkavat Pohjois-Suomesta Kemijärven Suomutunturin ja Sallan Sarivaaran lähetinasemilta heinäkuun viimeisellä viikolla.

Sähköön liittyviä tulipaloja tai palonalkuja tapahtui Suomessa viime vuonna yhteensä 2460. Kuolonuhreja vaatineita sähköpaloja oli 20, joissa menehtyi 24 ihmistä. Sähkölaitteista johtui 1700 paloa, ja niistä puolet sai alkunsa liedestä tai uunista. Useimmiten syynä oli ruuan unohtuminen levylle. Sähköpalokuolemien määrä väheni vuosina 2011–2013, mutta viime vuonna onnettomuuksien määrä palautui vuoden 2010 tasolle.

Rovaniemen hovioikeus on antamassaan tuomiossa määrännyt Riihi säätiön entisen puheenjohtajan maksamaan vahingonkorvauksena 3,6 miljoonaa euroa väärinkäytettyjä tukia takaisin. Summa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vahingonkorvauksena vaatima pääoma ilman korkoja. Riihi säätiö oli erehdyttänyt ARAa myöntämään taloudellista tukea toimintaan, johon sitä ei olisi voitu myöntää.

Mitä tilallisia keinoja asuntoja suunnitteleva arkkitehti voi käyttää synnyttääkseen joustavuutta? Kuinka asumiseen tarkoitettu tila voi mukautua erilaisiin tarpeisiin? Näihin kysymyksiin arkkitehti Jyrki Tarpio pureutuu väitöstutkimuksessaan.